keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Oversize-neule ja Ted Baker -rannekoru sekä Michael Kors -heräteostos

Edellisistä asukuvista onkin vierähtänyt aikaa... Eräs suuri syy asukuvattomuuteen on se, että olen käyttänyt lähinnä ulkoiluvaatteita (jopa niin ahkerasti, että yksistä pöksyistä on haarus kulunut pyöräillessä puhki), työvaatteita ja kotilökäreitä ja kun olen pukeutunut asiallisemmin, niin en ole muistanut edes koko asukuva-asiaa tai ei ole ollut kuvaajaa paikalla. Nyt kun asukuvia ei ole vähän aikaan otettu, niin minulle tuli kramppikuume ennen kuvien ottamista ja ahistus siitä, että onpas typerän pinnallista touhua! Halusin kuitenkin näyttää yhden kätevän arkiasun, jossa minut nähtiin viime talvena aika usein ja tullaan muuten näkemään tänäkin talvena. Kun kuvia otettiin, niin mietin koko ajan sitä, että höh ja pöh, tämähän on vain ihan tavallinen asu. Ja sitten muistin, miksi alunperin aloin ottaa asukuvia. Juuri siksi, että ne tavallisen ihmisen tavallisetkin asut pääsisivät josku framille eikä aina vaan huippumuotibloggaajien superkameroilla otetut kuvat kummallisista ja ylimuodikkaista virityksistä. Nyt kun kuvia ei ole aikoihin otettu, niin jäykistelyni ja jäätynyt hymyni on taas huipussaan ja ajattelinkin, että rajaan kylmän viileästi pääni kuvasta pois. Mutta sitten taas se tärkein pointti: kaiken ei tarvitse olla täydellistä! Niih! (Toki kuvaajan sormi olisi saanut jäädä tulematta kuvan yläreunaan :) .)
Neule: Klingel
Musta trikoopaita: H & M, ystävältä ostettu
Farkut: H & M, ystävältä ostettu
Saappaat: Caprice
Rannekoru: Ted Baker
Kaulakoru: Askartelupuoti Pia
Ylisuuret neuleet ovat edelleen muodissa ja aina kun sellaisia kokeilen, niin minusta tuntuu, että en ole yhtään muodikas vaan näytän siltä kuin olisin pistänyt päälleni täysin epäsopivan vaatekappaleen. En ole yleensä sitä mieltä, että vaatteet näyttävät paremmilta hoikkien ihmisten päällä, mutta jättineuleet näyttävät paremmilta hoikilla. Ja sitäpaitsi hoikilla ei ole sitä ongelmaa, että tilaa oversize-neuleen ja kun laittaa sen päälle, niin se onkin normaalikokoinen! Mutta joskus sentään onnistaa... Klingeliltä tilattu beige neule on ihan mieletön ostos ja nyt harmittaa, kun en tilannut toista eriväristä. Neule on 80 % villaa ja 20 % polyamidia ja materiaalien suhde on onnistunut, sillä neule on huippulämmin ja mikä parasta, se ei ole nyppyyntynyt yhtään vaan on ahkeran käytön jälkeen edelleen kuin uusi! Tästä neuleesta voi todella käyttää sanaa laadukas. Neule on ollut käytössä farkkujen, suorien housujen, pitkien ja lyhyiden hameiden sekä nahkahameenkin kanssa. Tyylittömyyspisteitä saan varmaan siitä, että olen pukenut alle mustan trikoopaidan, mutta sellainen on pakko olla aluspaitana, koska en halua pitää villaista neuletta ihoani vasten.

Aika lailla samoihin aikoihin (eli viime talvena) neuleen ostamisen kanssa ihastuin Ted Baker -rannekoruun. Ruusukultainen sävy on kaunis ja jossain vaiheessa haaveilin suosituista ruusukultaisista kelloista, mutta hylkäsin ajatuksen, koska en halua käyttää tarkoituksella mitään, mihin liittyy sana suosittu. Näyttävä koru tekee tavallisesta arkiasusta paljon huolitellumman eikä asuun periaatteessa muuta koristusta tarvitsisikaan. Millähän nimellä tällaista korua tulisi kutsua? Kun ei se mielestäni ole varsinaisesti koru... Cuff on englanninkielinen nimitys, mutta kun haluaisin aina mainita kaiken kauniilla äidinkielelläni (kröhöm... poikkeuksena otsikon oversize) Miten olisi rannepanta? Ääh, sehän tarkoittaa sellaista hikinauhan tyylistä.



"Asuun periaatteessa muuta koristusta tarvitsisikaan"... No ei tarvitsisi, mutta kun en osaa olla ilman kaulakorua vaan tulee ihan alaston olo... Kaulakoru on muutaman euron löytö Askartelupuoti Piasta, jossa oli laatikollinen erivärisiä lasisydämiä. Turkoosi houkutti ja kaikki muutkin värit, mutta musta-kulta oli minulle ihan uusi juttu eikä ollut ollenkaan huono valinta, sillä tätä korua on käytetty paljon! Ajattelin ostaa näitä lasisydämiä ja satiininauhaa ja pujottaa sydämen nauhaan ja lähettää kavereille lahjaksi ja korttiin saatesanat: "Ihan ite tein".

Beigehuuma alkaa vähän väistyä, mutta kyllä se niin jäädäkseen tuli, että edelleen valitsen aika usein beigeä. Toki käytän monesti myös räikeämpiäkin värejä, ettei mene elämä ihan pliisuksi. Toinen uusi värituttavuus on konjakinväri, mutta ainoastaan kengissä ja laukuissa ja pieninä annoksina, mutta olen huomannut siedättyneeni värille ja nyt harkitsen jopa konjakinväristä laukkua. Viime talvena minulla oli akuutti pula talvisaapikkaista ja Mikkelissä olevasta Antilop-liikkeestä löysinkin saapikkaat, jotka vastasivat täydellisesti sitä, mitä olin hakenut. Sitä ennen olinkin ehtinyt tilata ja palauttaa toistakymmentä epäsopivaa kenkäparia! Enää en sellaiseen rumbaan lähde vaan matkustan Mikkeliin ja teen kenkäostokseni ihan oikeasta kaupasta. Olen yrittänyt venkoilla kuvassa jalkani sellaiseen asentoon, että kenkien yksityiskohdat näkyvät, mutta kuvakulma ei ole paras mahdollinen, sillä jalkaterä näyttää kohtuuttoman pitkältä verrattuna varsiosaan. Paksupohkeiselle ja joskus jalkojen turpoamisesta kärsivälle varren yläosan venyke on loistojuttu ja tietenkin ylipäätään se, että löytää saappaat, joihin muhkeet pohkeet mahtuvat ilman kuolioriskiä. (Voi Tsiisus, miten lökäreiltä nuo farkut näyttävätkään tässä kuvassa! Ylemmässä kuvassa ne ovat ihan ok, mutta tämä kuva paljastaa taatun henkkamaukka-laadun tai siis laaduttomuuden).

Nyt olen vähän ylpeä itsestäni, kun olen kerrankin saanut blogiin ihan tuoreet asukuvat! Tosin kaikki päälläni on vanhaa ja olenkin huono, hyi miten huono bloggaaja olenkaan, kun en heti leuhota täällä, jos olen ostanut jotain uutta. Ja onpa päällä vielä kierrätysvaatettakin.  Ostin nimittäni ystävältäni viidelläkympillä kassillisen muutaman kerran käytettyjä vaatteita, joille minulla oli tarve. Olen noista vaatteista paljon onnellisempi kuin pinkistä Michael Korsin Jet Set -laukusta, jonka tilasin heräteostoksena ja lähetin takaisin. Että jos tulit lukemaan tätä juttua vain uteliaana siitä, että mikä se heräteostos oli, niin se oli laukku, josta tulin heti katumapäälle ja ajattelin, että onpa hölmöä pulittaa heräteostoksesta melko suuri summa, vaikka toki yli satasen olisin alennuksen vuoksi säästänytkin. Nyt säästin paljon enemmän ja tämä entinen himoshoppaaja tuntee selvinneensä voittajana.

Tällä viikolla olisi tarkoitus julkaista myös eräs toinen asujuttu, joka onkin odottanut jo vuoden... Siihenkin liittyy beige väri ja sitten mennään todella luksusosastolle, sillä kyseessä on ihka aitoa Dioria...

2 kommenttia :

  1. Minuakin ärsyttää pohjattomasti se, ettei suomenkielessä ole sopivia sanoja/ilmaisuja. Varsinkin kun kirjoittaa keskiaikafantasiaa, ketuttaa armottomasti, kun suomenkielessä on mahdotonta ilmaista sanat doublet ja jerkin mitenkään järkevästi niin, että sisältö säilyisi oikeana. Sama koskee kohteliaisuusilmauksia esim. "Lady Mother".

    H&M:n farkuista sen verran, että itsehän en voi käyttää niitä juuri laisinkaan, ei vaan mahdu polvet/pohkeet niihin vaikka vyötärölle jäisi tilaa, eikä minulla ole omasta mielestäni niin paksut koivet. Tuntuu vaan siltä, että verenkierto katkeaa jos niihin ahtautuu ja muutenkin viihdyn paremmin hameissa/mekoissa ja sukkahousuissa juuri siksi, että niissä pystyy vielä liikkumaan ja kyykkäämäänkin jne.
    Kierrätysvaatteissa ei ole mitään pahaa, aika monet bloggaajathan esittelee nimenomaan kirppariostoksia :) Itsellä on se ongelma, etten löydä oikein mitään kierrätettynä että ostaisin. Se on kai se tyylin rajoittuneisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun pitää keksiä omia sanontoja Harry Potter -tyyliin :)

      Nuo on mun ekat H & M -farkut ja todennäköisesti myös viimeiset... Ovat aika heikkoa laatua ja ystäväni on saumoja vähän paikkaillut... Ihmettelin kyllä, että malli oli mulle niin käypänen, koksa yleensä H & M:n housuissa on tuo sinunkin mainitsemasi ongelma. Mut nuo on niin mukavat päällä, ihan kuin ois pitkät kalsarit, että siksi noita tykkään pitää :) Tosin nyt taas talven tullen olen alkanut käyttää paljon mekkoja ja paksuja sukkiksia, koska ne on niin mukavat.

      Mä en ole löytänyt kovinkaan montaa blogia, missä bloggaaja esittelee kirppisvaatteita... Tai sit ne on jotain hippihenkisiä kierrätysblogeja, mitkä ei ole lähellä omaa tyyliä... Itsellä kun on vähän erikoinen linja, kun pidän semisti sekä kierrätys- että merkkivaatteita. Sun tyyliin ei varmaan kirppiksiltä mitään löydykään ja parempi onkin pitää tyyli sit rajoittuneena ja ihanana :)

      Poista

Kiitos kommentista :)