sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Kuhinaa naistenpäivän suurkirppiksellä Palokassa

Mainostin viikolla suurkirppistä, jonne olin menossa myymään. Kirpputori pidettiin lauantaina, naistenpäivänä 8.3.2014 Palokan koululla ja sen järjestivät Jyväskylän Kokoomusnaiset. Kirppiksen käytännön järjestelyt oli hoidettu hyvin, sillä me myyjät saimme etukäteen selkeän infon ja maksuohjeet (pöytävuokra 10 €) sähköpostiin. Koulun ruokalaan oli nimetty valmiiksi pöydät, mikä helpotti oman pöydän löytämistä lauantaiaamun pöppyrässä. Pöydillä odotti alennuskuponki kauneushoitola Hyvän olon Siniseen ja pussillinen kuivattuja ruiskukkia, joista ilahduin suuresti. Tällainen pieni muistaminen ja huomioiminen tuntuu minusta ihan hirmu kivalta! Tässä välissä saanen taas huomauttaa, että olen poliittisesti sitoutumaton enkä mainosta enkä kannata puoluetta, mutta annan kyllä täydet pisteet puuhakkaille naisille, jotka tapahtuman olivat järjestäneet ja jotka iloisella olemuksellaan vaikuttivat kirppiksen ilmapiiriin positiivisesti. 

Käyn kirppiksellä myymässä tietenkin siksi, että pääsisin eroon vanhoista ja epäsopivista vaatteista ja tavaroista, mutta myös siksi, että minusta on mukavaa tavata ihmisiä ja jutella kaikesta maan ja taivaan väliltä. Kirppistelyhän on sosiaalista toimintaa parhaimmillaan! Minulla oli nyt myynnissä sesonkiin sopimatonta tavaraa, oli kesätoppeja ja talvitakkeja, jotka eivät tehneet kauppaansa. Useamman vaatekappaleen sain kuitenkin myytyä ja loput myyn nettikirppiksellä tai kesällä Sepänaukiolla. Minun oli tarkoitus myydä myös itsetehtyjä vaahtokarkkeja, mutta urani vaahtokarkkikauppiaana ei alkanut kovin lupaavasti, koska ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen idioottivarmat karkit epäonnistuivat ja karkeista tuli märkiä, vaikka muuten ihan vaahtokarkin makuisia ja oloisia. Ne ovat muuten vieläkin kuivumassa! Tässä myyntirekkini, täynnä persoonallisia ja hyväkuntoisia vaatteita, jotka eivät enää minulle sovi syystä tai toisesta.

Myyntipöydän takana päjöttäminen voisi olla tylsää, mutta minulle sattuu aina läheiseen pöytään joku mukava myyjä, jonka kanssa voi jutustella niinä hetkinä, joina asiakkaita ei ole. Tosin sellaisia hetkiä on harvassa. Olen huono kirppiskauppias, koska myyn kaiken ihan liian halvalla ja etenkin pienille tytöille, jotka tulevat tutkimaan koruja ja laukkuja ja kaivelevat pikkuruisia rahapussejaan, sorrun melkein antamaan tavarat. Tinkiminen on oleellinen osa kirppiskauppaa, mutta toisaalta arvokkaita tavaroita ei pidä myydä polkuhintaan. Minusta kirpputorin idea on päästä eroon tarpeettomista tavaroista eikä se, että yritetään saada mahdollisimman paljon "voittoa".

Pidän Palokan suurkirppiksestä erityisesti siksi, että siellä on muutakin ohjelmaa kuin pelkkä kirppismyynti. Kokoomusnaiset olivat järjestäneet arpajaiset, joissa oli runsas ja monipuolinen palkintopöytä ja arpoja ostettiinkin innokkaasti. Iloisena ja tehokkaana myyjänä toimi Sirpa Teräväinen. 

Toinen erityisen kiva juttu suurkirppiksellä on se, että pienyrittäjät voivat vuokrata myyntipöydän ja esitellä tuotteitaan. Käytin leikillisesti nimitystä minimessut ja sain ajatuksen, että miksi ei joskus voisi järjestää pieniä, paikallisten yrittäjien minimessuja? Suurilla messuilla on suuret myyntipöytävuokrat ja paljon tunnettuja kauppiaita, joiden jalkoihin pienyrittäjät jäävät. Eilen sain tutustua muutamaan mielenkiintoiseen, uuteen yrittäjään ja eräästä onkin tulossa myöhemmin oma postauksensa...

Kolmas kirppiksen houkuttelevuutta lisäävä tekijä on kahvio ja monet asiakkaat suuntasivatkin ensimmäisenä sitä kohti. Herkulliset leivonnaiset ja eritoten lauantaiaamuna leivotut tuoreet pullat tekivät kauppansa. Kahviossa myyjinä Sanna Jylänki ja Marjo Pakka.

Alla olevassa kuvassa kirppiskuhinaa! Kun olin lähdössä pois, niin minua hakemaan tullut tavaroiden kantaja/kuljettaja ihmetteli, että onpas hiljaista. Minun täytyi sanoa, että olisitpa kuullut puheensorinan pari tuntia sitten. Eräs aamupäivällä pöytäni ohitse kulkenut vanhempi mies taivasteli sitä, mikä melu kirppiksellä olikaan. Vilkkain aika tällaisilla kirppiksilla on heti ovien avauduttua, mutta uusia asiakkaita tuli vielä lähempänä kello yhtä, jolloin myyjät olivat jo pakkaamassa tavaroitaan. Innokkaimmat asiakkaat olisivat tunkeneet ostoksille jo ennen kymmentä, mutta järjestäjät pyysivät kohteliaasti odottamaan ulkopuolella, jotta myyjät saivat järjestää pöytänsä rauhassa.

Kirpputorit ovat äärimmäisen mielenkiintoisia paikkoja, koska on mielikuvitusta kutkuttavaa miettiä, miksi ihmiset myyvät tiettyjä tavaroita ja pohtia tarinoita tavaroiden takana. Kirppareilta tekee myös usein ihan ällistyttäviä löytöjä. Usein olen löytänyt kirpputoreilta upeita käsitöitä ja nytkin ihastelin virkattuja pikkuolioita. Kuvakollaasissa on omia ja naapuripöytien tavaroita. Arvaatko, mitkä kolme kuvaa ovat minun pöydästäni?
Mielestäni aina silloin, jos kiitoksen aihetta on, niin pitää kiitokset lausua ja lausun ne nyt Kokoomusnaisten toimeliaalle porukalle. Kuvassa  Kati Rinne, Arja Sahlberg, Marjo Pakka, Pia Nyman, Arja Mohr, Sanna Jylänki, Sirpa Teräväinen, Pia Tuomi-Sorjonen ja Jaana Latvanen. Kiitän vielä Marjoa monien kuvien (niiden parempien) ottamisesta!

Niin että mikä olikaan päivän tuottoni? Ihan riittävä siihen nähden, että olen myynyt jo aiemmin kaikki tuottoisimmat tavarani. Jotkut valittelivat, että on sääli, jos ei tule kunnolla voittoa ja on nähnyt hirveän vaivan tavaroiden lajittelemisessa. Minulla kirppiskamat ovat aina siististi pakattuna ja ne on helppo napata mukaan. Mielestäni on kannattavaa mennä myymään tällaiselle kirpputorille, missä ei ole suurta pöytävuokraa eikä sitä riskiä, että tavarat kulkeutuvat toisiin pöytiin tai että niitä varastetaan. Minua sanottiin eilen suurkirppiksen vakiomyyjäksi ja tottahan se on. Osallistun hyvin organisoituun kirppistapahtumaan mielelläni ja toivoisin, että tällaisia tapahtumia järjestettäisiin vähän useamminkin. Täällä Jyväskylässä on nimittäin ihmeen vähän suurkirppiksiä. Suosittelen lämpimästi Palokan suurkirppistä kaikille niille, jotka haluavat käydä ostoksilla siistillä kirpputorilla ja jotka haluavat myydä tavaraa miellyttävässä paikassa.

2 kommenttia :

  1. Oikein kiva postaus, itse en ole koskaan myynyt mitään kirpparilla, mutta käyn kyllä mielelläni jos tuollaisia tapahtumia järjestetään. Minun piti myydä viime kesänä vanhoja vaatteita pois kaupungin torilla järjestetyllä kirppiksellä, mutta kuulin asiata liian myöhään niin jäi pöytä järjestämättä. Ehkä tänä vuonna, jos sellainen järjestetään uudestaan. Kesällä on tosi kiva kauniilla ilmalla köpötellä toripöytien lomassa olevilla kirpparipöydillä. Vähemmän kivaa se ehkä on jos sataa vettä ja tuulee ja myrskyää :D
    Joka tapauksessa pitäisi itsekin myydä rojua, mutta ehkä siinä tapauksessa haluan jäädä voitollekin ^.^ jotenkin tuntuu että normikirppispöydät on tosi riskiä kohteita juuri noiden varkaiden takia ja sitten pöytävuokra voi olla tyyris, että jää miinukselle, jos ei ihmiset ostakaan, eikä ihan polkuhintaankaan kehtaa myydä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Minä olen aloittanut kirppistelyn jo teininä, jolloin pidin kesäkirppistä vanhempieni varastossa. Nykyisin mulla on enää hyvin vähän tavaraa myynnissä ja olen onnellinen siitä, että kamaa ei kerry nurkkiin entiseen tapaan, mutta aina joitain kutistuneita vaatekappaleita löytyy...

      Minä ajattelen niin, että kirppikseltä ei tule ikinä voittoa, koska olen kuitenkin maksanut tuotteista itse aikanaan paljon enemmän. Nytkin mulla on myynnissä 60 euron saappaat, joista saan korkeintaan viisitoista euroa. Mutta jos ei lasketa noin vaan lasketaan se, että mitä olen "tienannut" kirppiksiltä muutaman viime vuoden aikana, niin summa on useita satoja euroja. Että onhan se ihan sinänsä kannattavaa puuhaa!

      Itsepalvelukirppiksiä en suosittele, koska ainakin multa on varastettu todella paljon tavaraa aina ja se harmittaa ja mietityttää, että kuka kehtaa varastaa kirpputorilta. Ja se jokapäiväinen pöytien järjestäminen on mun mielestä tosi rassaavaa! Ja joskus on käynyt niin, että kun viikkovuokra ja provisio on laskettu, niin käteen on jäänyt vain parikymppiä. Kun olen itse myymässä, niin saan aina paljon paremman tuoton! Ja kesällä on tosi kivaa olla myymässäisolla ulkokirppiksellä ja toki siellä kauniina kesäpäivän itse kierrelläkin aarteita metsästämässä :)

      Poista

Kiitos kommentista :)