keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Jo joutui armas suvivirsikeskustelu

Kahdesta asiasta tietää kevään koittaneen: koirankakkakeskustelusta ja suvivirsikeskustelusta. Joka kevät siis samat narinat ja samat argumentit ihmisiltä, jotka eivät halua ymmärtää toistensa mielipiteitä. Koirankakoista olen joskus muinoin kirjoittanut, joten nyt keskityn Suvivirteen.

Minä pidän Suvivirrestä. Ihan oikeasti pidän! Ja tiedän, että siitä pitää moni muukin opettaja sukupuolesta riippumatta. Ja myös oppilas. Suvivirsi lauletaan silloin, kun käsillä on lukuvuoden odotetuin ja onnellisin hetki. Koivut ovat hiirenkorvilla, ilmassa on kutkuttavaa kesän odotusta, olo on kevyt, onhan taas saatu yhden lukuvuoden mittainen työ päätökseen. Minulle Suvivirsi symboloi loman aloitusta ja ahkeroinnin päättymistä ja kun se on laulettu, huokaisen syvään ja tekee mieli kirmata ulos kuin talven jälkeen navetasta ulos pääsevä vasikka. Minulla on tunneside Suvivirteen ja jos joku sanoo, että se on hirveä veisu, niin hänen mielestään se on, sillä tietenkään kaikki eivät siitä tykkää. En lähde makuasioista kiistelemään. Kunpa kyseessä olisikin vain keskustelu siitä, että onko Suvivirsi hyvä biisi vai ei, mutta keskustelussa on paljon vakavammat aiheet, jotka herättävät tunteita. Suvivirren poistamista vaaditaan siksi, että se on uskonnollinen kappale ja loukkaa uskonnonvapautta ja on ongelmallinen yhdenvertaisuuden kannalta. Nykyisin muuten kaikki loukkaa aina jotakuta... Suvivirsikiistassa toiset ovat sitä mieltä, että virren laulaminen on kaunis perinne ja osa kulttuuriamme ja toiset ovat sitä mieltä, että virret ja uskonto eivät kuulu kouluun ja että julkisissa tilaisuuksissa ei saisi olla uskonnollisia elementtejä. 

Olen samaa mieltä siitä, että kenellekään ei pidä pakkosyöttää mitään uskontoja, en minäkään pidä siitä, että Jehovan todistajat tulevat oveni taakse tai se yksi innokas mummo täällä hyökkää aina kauppareissulla kimppuuni ja pyytää mukaansa herätysiltoihin, mutta mihin vedetään raja? Haluan nyt tietää, että ovatko ne ihmiset, jotka kannattavat Suvivirren poistamista, sitä mieltä, että kaikki uskonnollisuus pitää poistaa koulusta? Koska jos niin on, niin sitten eri kulttuureja edustaville tulee hieman vaikeat oltavat. Jos uskonnollisuus ei saa näkyä koulussa tai työpaikoilla, niin sitten on vaadittava, että muslimitytöt eivät käytä huiveja, kukaan ei saa käyttää ristikoruja ja kaikki ristitatuoinnit on peitettävä. Käytännössä uskonnosta täysin luopuminen tarkoittaa myös sitä, että luovumme monista kulttuurisista perinteistämme. Monet ovat vaatimassa Suvivirren poistamista, mutta viettävät silti joulua ja syövät mämmiä. Koska joulua kuulemma vaan kuuluu viettää eikä tarvitse ajatella, että mämmi olisi mitenkään uskonnollista, sehän on vain mämmiä. Samalla logiikalla Suvivirsi on vain laulu eikä sitä tarvitse kokea uskonnolliseksi, jos ei jouluakaan koe. Missä logiikka, kysyn minä!

Jos uskonto ei saisi näkyä missään muodossa, niin sitten meillä menisi kotitaloustunneilla ohjelmat uusiksi. Teemme paljon perinneruokia, joilla on uskonnollinen tausta ja kausijuhlien huomioiminen piristää oppitunteja. Oppilaat odottavat pipareiden, joulutorttujen ja muiden jouluherkkujen tekemistä ja valinnaiskurssilaiset alkavat jo alkusyksystä toivoa, että tekisimme ihan oikeaa, perinteistä jouluruokaa ja nauttisimme jouluaterian joululauluja kuunnellen. Mutta hyvät lapset, kuulkaas, kun nyt on sellainen juttu, että joulua ei saa mainita täällä koulussa, koska joku saattaa kokea, että se loukkaa hänen uskonnonvapauttaan ja siksi teemme joulun alla paistettuja silakoita emmekä koristele luokkaa mitenkään eikä kuunnella muuten mitään musiikkiakaan, koska emme löydä kappaleita, joista kaikki pitävät. Joulukoristeet ja iloiset pääsiäiskoristeet joutavat roskiin. Turha on uskonnonvapautta kannattavien yrittää selittää, että voihan joulua juhlia jonain talvipäivän seisauksen juhlana ja pääsiäistä pakanoiden ostarana ja sillä perusteella voidaan laittaa koristeita. Samanlaista uskontoa/uskoa/uskomusta se pakanuuskin on, koska siinäkin uskotaan johonkin ja sitäpaitsi jos näkokulma on pakanallinen, niin eikö se sitten loukkaa kristittyjä? Ja yleinen perustelu "ruoka on vain ruokaa" on hieman ontuva. Jos tekisimme jotain perinteistä jouluruokaa ja oppilaat kysyisivät, että mikä on ruoan historia (eräs oppilaiden lempikysymyksistä), niin vastaisinko, että kun ope ei voi nyt kertoa sitä, kun se liittyy uskontoon. Peräänkuulutaan logiikkaa edelleen!

Minun näkökantani on, että Suvivirsi on perinne ja mielestäni sellaisena se saa pysyäkin. Jos kuitenkin jokin taho päättää, että virttä ei lauleta, niin alkaa se lomani siitä huolimatta. Suurin osa ihmisistä kannattaa Suvivirren laulamista ja ihmettelen, että mitä demokratiaa se on, että vähemmistö saa päättää asioista. Tiedän kyllä ne yhdenvertaisuuslait ja muut. Minua hirvityttää se, että jos Suvivirsi poistetaan, niin pikkuhiljaa lähdetään raivaamaan pois kaikkia vanhoja, kauniita traditioitamme. Lapset ja nuoret eivät koe monia asioita kovin uskonnolliseksi vaan perinteiksi ja kotitalousopettajana olen huomannut, että perinteet ovat nuorillemme erittäin tärkeitä. En minäkään pienenä tyttönä Jeesusta jouluisin ajatellut vaan lähinnä lahjoja ja sitä, että sai mussuttaa konvehteja ja herkkuja masun täyteen ja raahustaa pyjama päällä iltapäivään asti (tarkemmin kun ajattelee niin jouluni ovat edelleen tuollaisia). Sitä kysyn, että missä ovat minun oikeuteni kristittynä ja kirkkoon kuuluvana? Minä haluan laulaa Suvivirttä ja jos sitä ei lauleta, niin eikö se loukkaa minun yhdenvertaisuuttani! Onko tässä mitään logiikkaa? Onko missään mitään logiikkaa?

Vaikka kirkosta eroaminen on kiihtynyt, niin kristittyjä on silti Suomessa paljon. Suurin osa häistä, ristiäisistä ja hautajaisista vietetään uskonnollisin menoin ja uskonto vaikuttaa kalenteriimmekin. Mitenkä on, te, jotka vastustatte valtauskontoamme ja sen näkymistä, jätättekö menemättä juhliin siksi, koska ne ovat uskonnolliset? Jos minä järjestäisin juhlat, vaikka jonkun rakkaan hautajaiset tai vaikka omat häät ja joku kieltäytyisi tulemasta sinne siksi, että kyseessä on uskonnollinen juhla, niin kyllä minä vähän loukkaantuisin ja toivoisin, että se ihminen pääsisi edes yhdeksi päiväksi yli omista näkemyksistään ja kokisi kaiken muun tärkeämmäksi kuin sen, että hänellä on tiukka näkemys jostain asiasta. Minulle ei ole ongelmaa mennä ei-kristillisiin juhliin ja on ihan sama, saanko kutsun ristiäisiin vai nimiäisiin, koska kunnioitan juhlien järjestäjien vakaumusta tai vakaumuksettomuutta.

Monissa keskusteluissa on noussut esille se, että lapsia raahataan väkisin joulukirkkoon ja koulun jumalanpalveluksiin ja pakotetaan kuuntelemaan seurakunnan aamunavauksia. Hei haloo, missä maalaisjärki? Ei ole kovin vaikeaa järjestää omaa juhlaa niille, jotka eivät jumalallisiin menoihin halua osallistua. Ai niin, mutta sehän oli se yhdenvertaisuus-jutska! Pitäisi siis olla jotain sellaista, joka sopii kaikille, kun yhteiskunnassa pitää nyt niin kovasti yrittää miellyttää kaikkia ja olla loukkaamatta ketään.

Minä en nyt tiedä, olenko tässä kirjoituksessa puhunut aidasta vai aidanseipäistä, mutta pääasia, että olen puhunut, koska monet kysymykset ovat pohdituttaneet minua ja toivoisin, että joku niihin vastaa. Minua kiinnostaa muuten myös sellainen asia, että käydäänkö muissa maissa tällaista keskustelua? Tietääkö joku? Vai onko tämä Suomen kukkahattutätikaikkienmiellyttämisvoiettäjokuloukkaantuu -mentaliteetti ainoa laatuaan? 

13 kommenttia :

  1. Et tainnut puhua sen enempää aidasta kuin seipäästäkään. Sekava juttu vailla mitään logiikkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän tällaisesta aiheesta voi muuta tullakaan kuin sekava juttu, sillä logiikkaa ei näytä olevan koko asiassa :)

      Poista
  2. Suvivirsi on pienin ongelma koulujen uskonnollisissa tapahtumissa . Niistä apulaisoikeuskansleri oli huolissaan. Mutta tietysti uskovaisten kannattaa kääntää keskustelu suvivirteen niin saadaan kaikki älähtämään sen puolesta. Onneksi sekulaarisuus lisääntyy koko ajan. sadut ovat satuja, myös palestiinalaisten paimentolaisten tarinat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en oikein usko, että kaikki, jotka puolustavat suvivirttä, ovat mitään himouskovaisia vaan osa kannattaa virren säilyttämistä siksi, että se on perinne. Minusta olisi kiva tietää, että oletko sitä mieltä, että pitäisikö meidän poistaa kaikki vähänkin uskonnollista perää olevat ruoat kotitaloustunneilta? Ja jättää huomioimatta muslimioppilaamme? Koska eikö nuokin sitten perustu satuihin? Vai onko kyse vain uskonnollisista tapahtumista? Sittenhän missään ei ole mitään logiikkaa, jos uskonnollisuuden poistaminen koskee pelkästään juhlia.

      Sekulaarisuus lisääntyy, mutta myös onneksi jonkinlainen henkistyminen. Yhä useammat ihmiset hakevat apua esim. vaihtoehtohoidoista, meditaatiosta jne. enkä tarkoita nyt hippihihhuleita vaan ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat ryhtyneet pohtimaan asioista syvällisemmin ja löytäneet myös hyvän olon jonkinlaisen henkistymisen kautta.

      Poista
  3. No esimerkiksi seurakuntien tilaisuudet koulussa pitää lopettaa. Seurakunnat toivottakoon lampaansa omiin tiloihin. Minä en nyt oikein ymmärrä tuota ruokakeskustelua tässä asiassa . miten se liittyy uskonnollisiin tapahtumiin.
    Kyllä koulussa sanomalehtiä luetaan , vaikka siellä joku uskonnollinen juttu olisi, ei tässä mistään sensuurista ole kyse, vaan
    tunnustuksellisen uskonnon tuomisesta kouluun.

    Minusta monet arvot ovat oikein, esimerkiksi perinteiset hyvyys, totuus ja kauneus. Mihin siinä tarvitaan henkistymistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukaan ei varmaan ole tullut ajatelleeksi sitä, että kotitaloustunneilla tehdään joulu- ja pääsiäisruokia, joilla on uskonnollinen alkuperä, mistä aina oppitunneilla kerromme. Lisäksi käymme kristillisiä perinteitämme läpi ja oppilaat nauttivat joulu- ja pääsiäisaterian eli juhlimme näitä juhlia. Tosin eihän se kai ole mikään varsinaisesti uskonnollinen tapahtuma, vaikka uskonnot kiinteästi jouluun ja pääsiäiseen liittyvätkin. Halusinkin tietää juuri sen, että haluavatko jotkut kieltää vain tunnustukselliset juhlat ja Suvivirren ja sainkin nyt sinulta vastauksen. Tosin minä en näe kyllä minkäänlaista logiikkaa siinä, että joulukirkkoa ei saa järjestää eikä Suvivirttä laulaa, mutta me saamme kotitalousluokassa opettaa kaikille kristillisiä perinteitä...

      Henkistymisellä en tarkoita edes uskonnollisuutta, en siis mitään Jeesus-juttuja vaan sitä, että aletaan nähdä muutakin kuin oma napa, arvostaa materialismin sijaan kestävää kehitystä jne. ja oman edun tavoittelun sijaan yhteistä hyvää ja tokihan siihen kuuluu nuo sinun mainitsemasi perinteiset arvotkin.

      Poista
  4. Mieheni ja minä olemme eronneet kirkosta, joten lapsemme ovat uskonnottomia. Siitä huolimatta olen samoilla linjoilla kanssasi, eli ei se perinnelaulun laulaminen ole uskonnon pakkosyöttöä, vaan yksi tunnettu laulu muun joukossa. Muutenkin ajatuksesi kuulostivat tutuilta, en ymmärrä kiihkoilua puolin enkä toisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että joku on kanssani samaa mieltä :) Eräs ei-valtauskontoamme edustava oppilas sanoi kerran, että hänen vanhempiensa mielestä kyseessä on vain harmiton laulu, joka kuvastaa kevään lisäksi suomalaisuutta ja sitä, miten luonto herää eloon talven jälkeen. Laulu ei heitä loukkaa eikä laulun kuunteleminen tee heitä epäuskoisiksi omaa Jumalaansa kohtaan. He kuuntelevat laulun ja siinä se, ei ongelmaa. Noin sen pitäisi mielestäni mennäkin.

      Poista
  5. En kuulu enää kirkkoon, mutta mielestäni Suvivirsi kuuluu perinteisiin Suomessa. Pitääkö kaikki perinteet lopettaa Suomesta?! Harmittaa - hillitysti ilmaistuna, kuten asiaan kuuluu- kun kaikenmaailman ulkomaalaiset tulevat tänne päsmäröimään, aivan kuin vain heidän näkemyksensä olisi otettava huomioon. Mielestäni pitäisi elää maassa maan tavalla! Suomi on menossa hyvää vauhtia täysin pilalle. Nyt olen tietenkin rasisti, koska ei ulkomaalaisista saa sanoa mitään negatiivista, mutta he toki saavat moittia suomalaisia. Ja on suomalaisissakin kovaäänisiä perinteiden vastustajia, jos niihin perinteisiin liittyy luterilainen uskonto. Paitsi ei heillä tietenkään ole mitään joulua, pääsiäistä ja muita uskonnonollisia pyhiä vastaan, kun saa töistä vapaata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän se tässä hauskaa on, että aika suuri osa maahanmuuttajista ei edes vaadi Suvivirren poistamista. Heidän mielestään virsi on osa kulttuuriamme ja kuuluu siihen. Suvivirttä taitavat hanakammin vastustaa ihan supisuomalaiset, juuri nuo kovaääniset perinteiden vastustajat.

      Mielestäni ei ole rasistista sanoa, että maassa maan tavalla. Meidän on pidettävä omista perinteistämme kiinni. Tässä asiassa pitäisi muuten ottaa huomioon ne, joita asia eniten koskee, eli koulujen oppilaat. Onkohan kukaan älynnyt kysyä heidän mielipidettään?

      Poista
  6. Minä en vastusta perinteitä. Vastustan sitä, että koulussa harrastetaan uskonnon tunnustuksellista harjoitusta, ja vaikka Suvivirsi toden totta on pienin tekijä tässä kokonaisuudessa, on se yhä tunnustuksellinen laulu. Perinneruokiin vetoaminen on täysin absurdia, sillä joulun alkuperä nykyisellä paikallaan ei ole pohjaudu kristinuskoon ja monet "maallistuneet" pyhiin liittyvät perinteet kuten esim. pääsiäismunat ovat perua jostain vielä kristinuskon historiaakin kauempaa. Kukaan ei kiellä kulttuurista tai edes uskonnoista kertomista, päin vastoin, ateistit, kirkkoon kuulumattomat ja sekulaarimpaa yhteiskuntaa ajavat nimenomaan toivovat, että näistä asioista puhuttaisiin lapsille ilman tunnustuksellista näkökantaa, yleissivistyksen ja ymmärryksen kautta.

    On aika hankala lähteä keskustelemaan aiheesta ihmisen kanssa, jonka näkemys on että "kun minua ei haittaa niin ei pitäisi haitata muitakaan". Olen asunut ulkomailla useassa eri maassa ja yleensä vaihtoehdot on joko niin että maassa on vahvasti tunnustettu valtionuskonto, jonka ehdoilla vähemmistöt toimivat, tai valtiot ovat sekulaarimpia ja kaikkia uskontoja kohdellaan koulussa ja arkielämässä tasa-arvoisesti. Tällaista kehitystä toivoisin Suomeenkin, mutta tuntuu että kyse on tapakulttuuria ja perinteitä enemmän kristillisten vanhempien laiskuudesta, kun halutaan ulkoistaa uskontokasvatus kokonaan koululle (vrt. pyhäkoulu, johon vanhempien pitäisi itse viedä lapsensa). Tapakulttuuria voi opettaa ilman, että lapsia viedään mukaan messuun (ne, jotka kokevat sen tärkeäksi voivat tehdä sen vapaa-ajallaan) tai lauletaan joukolla laulua, jossa ylistetään Jumalaa.

    Luterilainen uskonto ei ole perinne vaan se on uskonto. Sillä on ollut merkittävä rooli suomalaisen kulttuuriperinnön syntymiseen ja kukaan ei kiellä siitä kertomasta, mutta kertojaksi ei tarvitse kutsua seurakunnan pappia. Yksityishenkilöt, opettajat ja oppilaat, saavat vapaasti pitää esillä uskonnollisia symboleita, kysehän nimenomaan on uskonnonvapaudesta, mutta koulun pitäisi noudattaa uskonnonvapauden linjaa tiukemmin. Arvostan seurakuntien diakonissatyötä ja jokainen saa puolestani uskoa mihin tahansa henkiolentoon haluaa, mutta koulussa jokaisen kuuluu pystyä osallistumaan toimintaan joutumatta tekemään näin periaatteellisia kompromisseja. Hyvä ratkaisu olisi, että ne joiden kesäloma ei ilman Suvivirttä ala, jäävät laulamaan sen kun muille on annettu mahdollisuus poistua tilaisuuden päätyttyä. Minun lapsilleni Suvivirteen ei liity vielä mitään suurta nostalgiaa, vaan kyse on aikuisten muisteluista. Jos Suvivirsi ei ole uskonnollinen, ei liene mahdoton ajatus muuttaa sanoja niin, että laulun uskonnollinen puoli jätetään pois.

    Sinun oikeutesi kristittynä ja kirkkoon kuuluvana on toteuttaa uskontoasi niin paljon kuin sielu sietää ilman että kukaan sitä estää. Koulun tehtävä ei ole tarjota siihen aikaa eikä paikkaa vaan taata sen, että jokainen uskonnostaan riippumatta voi osallistua toimintaan joutumatta osalliseksi toisen uskonnon harjoitusta.

    Summa summarum: Kukaan ei kiellä kertomasta ruokien historiasta, ei uskonnosta ylipäänsä, kukaan ei kiellä sinua laulamasta Suvivirttä tai Enkeli Taivaan, jälkimmäiset eivät vain kuulu kouluun. Keskustelua olisi helpompi käydä, jos harjoittaisit sitä kristittyjen omimaa lähimmäisenrakkautta ja yrittäisit ymmärtää myös niitä, jotka eivät jaa kanssasi samaa näkemystä kaikesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällaista näkökulmaa olen kaivannutkin, kiitos :)

      Minulle tuo perinneruokiin vetoaminen ei ole absurdia, koska kotitalousopettajana huomaan joka lukuvuosi miettiväni, että loukkaantuukohan joku, jos laitetaan joulukoristeet esille tai jos juhlitaan Halloweenia, joka sekin herättää kärkästä keskustelua. Opettajan uran alussa moinen ei tullut mieleenikään, mutta sitten alkoi nousta esiin keskusteluja ja henkilöitä, jotka vaativat aivan KAIKEN vähänkin uskonnolliseen viittaavan pois kouluista ja siksi tässä kysyinkin mielipidettä asiasta. Vaikka esim. joulupiparit eivät uskontoon sinänsä liitykään, niin joillekin ihmisille tuntuu olevan ongelmana se, että ne ovat nimenomaan JOULUpipareita.

      Olen tasan samaa mieltä siitä, että perinteet pitäisi tuoda esille yleissivistyksen kautta. Tapakulttuuria voi tosiaan opettaa muutenkin kuin tunnustuksellisesti ja sitä työssäni teenkin, kun selostan ummet ja lammet eri juhlaperinteistä.

      Harmi, että kirjoituksestani tuli käsitys "kun minua ei haittaa niin ei pitäisi haitata muitakaan". Meillä jokaisella on omat näkemyksemme ja mielipiteemme ja vaikka kuulunkin Suvivirren kannattajiin, niin silti toin mielestäni esille sen, että ei ole maailmanloppu, jos sitä ei lauleta. Tämä on jo minulle toinen kevät, kun en ole virttä veisaamassa ja kesä tulee silti :) Minun on kyllä ollut vaikea erottaa uskontoa ja perinteitä toisistaan enkä älynnyt asiaa edes ajatella vasta kuin joskus aikuisena. Niin saumattomasti ovat Suvivirret, häät, hautajaiset, joulurauhan julistukset sun muut elämääni kuuluneet. Sittemmin olen kyllä tätä asiaa pohtinut liiankin kanssa ja työn puolesta ihan käytännössäkin.

      En tiedä, onko kyseessä kristillisten vanhempien laiskuus vai se, että ajatellaan, että kun uskontoa on aina opetettu koulussa, niin hoitakoot sen myös edelleen eikä asiaa osata edes kyseenalaistaa. Itse olen sitä mieltä, että uskonnon sijaan meillä tulisi olla uskontotieto, mutta kun sekään ratkaisu ei ole hyvä, koska jokin toinen uskonto voisi saada opetuksessa enemmän huomiota kuin toinen. Näitä asioita on kyllä vatvottu uutta opetussuunnitelmaa laatiessa.

      Ehdotus siitä, että ne, jotka eivät Suvivirttä halua laulaa, poistuvat tilaisuudesta, olisi minunkin mielestäni hyvä ratkaisu. Mutta kun sekin taas loukkaa joidenkin mielestä yhdenvertaisuutta, sillä on loukkaavaa poistua tilaisuudesta kesken kaiken. Siitäkin on noussut meteli, että ei-luterilaiset ovat joulukirkon tai kevätjuhlan aikaan esim. kotitalousluokassa pitämässä omaa juhlaa ja siksi erilaisessa asemassa verrattuna luokkatovereihinsa.

      Ymmärrän kyllä näkemyksen uskontoa tunnustamattomasta koulusta ja tällä kirjoituksella halusin lähinnä vastauksia mieltäni askarruttaneisiin kysymyksiin ja opettajana haluan kuulla myös konkreettisia ehdotuksia. Nämä uskontoaiheiset keskustelut kun ovat hyvin mustavalkoisia ja tunnepitoisiakin. Olen pahoillani, että sinulle tuli käsitys, että en ymmärrä niitä, jotka eivät jaa kanssani samaa näkemystä kaikesta.

      Poista
    2. Mä en tietenkään voi puhua kaikkien uskonnottomien/ateistien/agnostikkojen puolesta, mutta sellaiset jotka vaativat esim. että joulusta ei puhuta edustavat sellaista ääripäätä, jonka toisella puolella olisivat ne kristityt, jotka tahtovat esittää luomisteorian evoluutioteorian rinnalla - fundamentalistinen ryhmä, joka ei edusta maltillisempaa enemmistöä. Itse pidän tärkeänä, että lapset oppivat tuntemaan juurensa ja tietävät suomalaiset tapakulttuurin perinteet, pipareidenkin historia on jo egyptiläisten ajoissa, joten hyvin harva kristilliseksi mielletty pyhä, ruoka tai toiminta on edes yksiselitteisesti kristillinen. Olen itse "päästänyt" lapseni päiväkodin mukana esim. pääsiäismessuun, koska pk:n henkilökunta lupaili tilaisuuden olevan "kaikille sopiva", mutta lapset tulivat takaisin tehden ristinmerkkejä ja puhuen synnistä. Tästä eteenpäin olen jättänyt uskontojen esittelyn vain oman perheen vastuulle: Olen vienyt lapsia synagoogiin, moskeijoihin ja kirkkoihin ja osallistumme ilolla häihin (ja vähemmän iloisesti hautajaisiin) emmekä "boikotoi" kirkkoa, onhan kyse toisten juhlapäivästä ja haluamme kunnioittaa sitä. Asumme osan vuodesta Espanjassa, jossa on hyvin vahva katolinen ilmapiiri ja siellä käymme myös messuissa ja kirkon tapahtumissa, osana uuteen kotimaahan ja sen kulttuuriin tutustumista.

      Uskontotieto olisi mun mielestä tärkeä uudistus, ja ihan rehellisesti ensisijaisesti sen takia että esimerkiksi islamin opetus on tosi vahvasti tunnustuksellista ja sen opetukseen ei pystytä puuttumaan esimerkiksi kielimuurin ja käytännön järjestelyjen takia, ja olen opettajatuttavilta kuullut karuja tarinoita asioista, mitä niillä tunneilla on puhuttu muista uskonnoista (ei mitään opettavaista, todellakaan). Yhteinen uskontotieto säästäisi rahoja ja sopisi paremmin monikulttuuriseen kouluympäristöön ja näin myös muiden uskontojen edustajille saataisiin realistista tietoa muista näkemyksistä. Koulujen kevät- ja joulukirkot tulisi mielestäni järjestää selkeästi kouluaikojen ulkopuolella (lukioaikoina olikin jo iltaisin), ja Suvivirsi laulaa ohjelman lopuksi, ei niin että kesken tilaisuuden osa ihmisistä joutuu poistumaan. Uskonnolliset aamunavaukset tulisi kieltää välittömästi, kuten laki oikeasti edellyttäisi, mutta silti monissa kouluissa niitä harrastetaan yhä "koska tiivis yhteistyö paikallisen seurakunnan kanssa".

      Mulla kävi silmään seuraavat kommentit tekstissäsi: "Sitä kysyn, että missä ovat minun oikeuteni kristittynä ja kirkkoon kuuluvana?" Koska vastaushan siihen on, että sinulla on kaikki oikeudet kristittynä toteuttaa uskontoasi, mutta et nyt voi tosissasi väittää että Suvivirren laulamatta jättäminen olisi ihmisoikeusrikos tai suurta syrjintää? Tässähän nimenomaan peräänkuulutetaan tilannetta, että ketään ei "syrjitä" tilaisuuksissa - onko tärkeämpää saada aikaiseksi yhteishenki ja yhteinen juhla vai pitää itsepäisesti kiinni yhdestä laulusta? Toinen kommentti oli :"toivoisin, että se ihminen pääsisi edes yhdeksi päiväksi yli omista näkemyksistään ja kokisi kaiken muun tärkeämmäksi kuin sen, että hänellä on tiukka näkemys jostain asiasta." Tässähän nimenomaan kristillisen perinteen kannattajat ovat ehdottomia! :D

      Nyt lauantain viettoon, tässä vielä muutama "jatkoajatus". Kiitos hyvästä ja asiallisesta keskustelusta!

      Poista

Kiitos kommentista :)