sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Pippuripihviä ja Bailey's panna cottaa miehen kanssa, joka voisi olla lasteni isä

Jos oli edellisessä postauksessa provosoiva otsikko, niin kyllä on tässäkin! Tuohan olisi normaali lause perusnaiselle, mutta vannoutuneesti lapsettomalle se ei ole. Ehkä olen vain niin isänpäiväfiiliksissä, että tuollainen käsittämättömän outo ajatus pälkähti päähäni. Ja hyvät ihmiset, en ole tekemässä lapsia, apuaenvarmastiikinäpoisseminusta, mutta sattuupahan olemaan niin, että jos jonkun kanssa niitä olisi pakko tehdä, niin tietäisin, kuka olisi hyvä isäehdokas. Tosin tämä toinen osapuoli on sitä mieltä, että hän ottaa äkkilähdön Timbuktuun, jos alan puhua moisesta älyttömyydestä. 

Naiset kuulemma valitsevat kumppaninsa miehen isäominaisuuksien ja geenien perusteella ja olenkin pähkäillyt, että mitä jos minä en olekaan silleen oikeesti rakastunut vaan kaiken takana on suvunjatkamiseen tähtäävä evolutionäärinen ihmisen perusominaisuus? Että jos kuitenkin, tässä biologisen kelloni vedellessä viimeisiään ja munasarjojeni kuihtuessa olen vain tärpännyt kiinni mieheen, jonka katson olevan sopivaa isäainesta? Tuohon en usko muuten itsekään! Mutta naiset monesti käyttävät sanontaa "tuleva lasteni isä" ja sillä tarkoitetaan, että miehessä on paljon hyviä ominaisuuksia. 

Jottei jorinani lähde liian henkilökohtaisille urille, niin siirryn varsinaiseen aiheeseen. Valmistin tänään pitkästä aikaa vähän paremman aterian. Minulla ei ole niin paljon intoa, että sipistelisin kaiken ihan viimeisen päälle, mutta joskus on kiva taitella servetit ja sytyttää kynttilät. Valkoinen liinä on keittiön pöydällä arkenakin, joten liinaa ei tarvinnut erikseen tätä ateriaa varten silittää. Kattaus oli valmis muutamassa minuutissa ja heti, kun olin kattanut, tuli ihanan spesiaali olo.


MENU 
Pippuripihvi
Kermakastike
Perunapyörykät
Grillatut minitomaatit
Vihreä salaatti
Bailey's pannacotta

Päivän menu oli hyvin miehinen ja se sopiikin erinomaisesti isänpäivämenuksi tai miksei miehelle syntymäpäivänäkin. En ole mikään pihvinsyöjä enkä lihansyöjä muutenkaan ja paistan tällaisia pihvejä ehkä noin kerran vuodessa. Mutta hyvää herkkua ei kannata liian usein syödäkään! Annoksesta puuttuu se pakollinen vihreä eli jokin yrtinoksa, mutta kaupan rehusastolla iski akuutti nuukuus. Yleensä tällaisessa annoksessa on jotain juureksiakin, mutta koska olen huono syömään eli massuni täyttyy helposti, niin halusin jotain kevyttä pihvin kylkeen. Tomaatit vaan uuniin, muutama voinokare päälle ja mausteita mielen mukaan. Pippuripihvin paistamiseen minulla ei ole mitään erityistä ohjetta, muuta kuin valitse ensiluokkainen liha ja valurautapannu. Olen joskus paistellut pihvejä ja leikkeitä työkseni ja niiltä ajoilta taidot ovat jääneet selkäytimeen kuten myös tuon kermaisen pehmeän kastikkeen ohje, jota en valitettavasti voi teille antaa. Kuulostaa itsekehulta, kun sanon, että paistan yhtä hyvät pihvit kuin ravintolassa. No ehkä joku superhuippumasterchef osaa paistaa paremmin, mutta perusravintoloiden pihvit ovat monesti jäystettäviämäystettäviä kengänpohjia ja on turhauttavaa maksaa montakymppiä annoksesta, jonka voi tehdä kotona paljon halvemmalla ja paremmin. Ja kotona voi ottaa kaikki makumieltymykset ja ruokarajoitteet huomioon. BTW, jos epäilet taitojani, niin tuo minulle lihaa, niin minä paistan sulle pihvit!

Tein lisäkkeeksi perunapallosia, koska en halunnut iänikuisia ranskalaisia vaan jotain ihan itse tehtyä. Suosittelen kokeilemaan ja tässä onkin teille ohje:
PERUNAPALLOSET
5 perunaa
1 dl vehnäjauhoja
1/2 - 1 tl suolaa
ripaus valkopippuria
1 kananmuna

Valmista perunoista sose. 
Sekoita jauhot, suola ja muna hieman jäähtyneen soseen joukkoon. 
Pyörittele massasta palloja jauhotetuin käsin.
Paista voissa paistinpannulla, kunnes pinta on ruskistunut rapeaksi. 

Jälkiruoaksi valmistin helpon ja herkullisen Bailey's panna cotan (ohje alempana), jonka bongasin Valion Kotiruokaa-lehdestä. Ohjeen mukaan pannacotan pinnalle tulisi paahdettuja cashew-pähkinöitä ja kuivattuja karpaloita, mutta minä kiehautin Bailey'sistä ja sokerista siirappimaisen kastikkeen ja koristelin annokset sillä ja tietysti kermavaahdolla. Jos tykkää Bailey'sistä, niin silloin tykkää aivan varmasti myös tästä jälkkäristä. Kannattaa muuten huomata, että koska alkoholia ei kiehauteta, niin se jää jälkiruokaan. Satuin tämän huomaamaan sen jälkeen, kun olin annokseni syönyt :)

 

 BAILEY'S PANNACOTTA
1 1/2 liivatelehteä
3/4 dl Bailey'sia
1 dl täysmaitoa
2 dl kuohukermaa
1/2 dl sokeria
1/2 tl vanilliinisokeria

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
Kuumenna Baileys, maito, kerma ja sokeri kattilassa kiehumispisteeseen.
Purista liivatelehdistä vesi pois ja lisää kattilaan samalla sekoittaen.
Lisää vanilliinisokeri.
Kaada tarjoiluastiaan hyytymään.
Anna hyytyä n. 4 tuntia. 

HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ 
KAIKILLE ISILLE!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista :)