sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Corn dogsit ja kotitekoista majoneesia

Minulla on pyörinyt ruokaohjekansiossa yli kymmenen vuotta corn dogsien eli maissimakkaroiden ohje, mutta en ole koskaan saanut aikaiseksi niitä valmistaa. Eilen ohjetta olisi tarvittu, mutta höh ja pöh, en löytänyt sitä mistään ja etsinkin netistä ohjeen ja sovelsin sitä. Ohje oli tarkoitettu neljälle makkaralle ja vaikka pienensin ohjetta reilusti, niin taikinaa jäi silti yli... Minkäköhän kokoisille amerikkalaisille mahtimakkaroille ohje oli oikein laadittu? Taikinaan tulee maissijauhoja, vehnäjauhoja (gluteeniton jauhoseoskin käy), kananmunaa, (kerma)maitoa, mausteita ja leivinjauhetta ja /tai ruokasoodaa ja joissain ohjeissa on mainittu myös vichyvesi. Taikinaa turvotetaan hetken aikaa, nakit tökätään tikkuun ja kastetaan taikinaan ja uppopaistetaan rasvassa. Sama periaate kuin friteeraamisessa siis! Tikkujen kanssa nakkeja oli vaikeaa paistaa, koska ne eivät kypsyneet tasaisesti ja luovuimme tikuista ja paistaminen onnistuikin paremmin.
Dippaa nyt sitä nakkia, poika!
Innostus corndogsien valmistamiseen lähti elämäni ilostuttajan hankkimasta valurautapadasta, jota piti päästä kokeilemaan. Tietääkö muuten kukaan minua viisaampi, että miksi nykyiset valurautapadat on emaloituja? Perinteinen valurautahan kestää lähes mitä vaan ja äidillänikin on käytössä 1800-luvulta peräisin oleva pata, jossa edelleen valmistetaan ruokaa. Näinköhän nuo emaliversiot kestävät yhtä pitkään?

Kun uppopaistamista kerrankin harrastaa, niin silloin on syytä hyödyntää rasvaa ja tehdä vaikka lisäkkeeksi ranskalaiset. Sen verran vinkiksi, että jos kaikki ruokalajit on rasvassa käristettyjä, niin tulee aika ähky olo ja rasvanhajuinen kämppä useaksi viikoksi. Tehtiin nimittäin eräänä vappuna rasvakeittimessä suurin osa vappubuffetin ruokalajeista ja kokemus se oli sekin, sellainen kerran elämässä -kokemus!
Siellä ne maissimakkarat rasvassa porisee. Ranskikset odottaa kiltisti vuoroaan.
Koska eilisen ruoan teema oli "runsaasti rasvaa", niin lisäkesoosiksi sopi majoneesi. Suosittelen jokaista majoneesin ystävää näkemään sen vaivan, että vatkaa munankeltuaista ja öljyä sauvasekoittimella tai muulla vastaavalla härvelillä ja maustaa haluamallaan tavalla. Kaupan majoneeseissa on aina jokin ihan ihmeellisen pistävä maku enkä ole mistään löytänyt tarpeeksi pehmeää ja paksua majoneesia. Paitsi Amsterdamista, mutta koska sinne ei voi lennellä milloin lystää pelkkää majoneesia mutustamaan, niin sitä täytyy tehdä itse. 

En oikein tiennyt, mitä odottaa, koska en ole ikinä missään corn dogseja maistanut, mutta sen verran mitä satun ruoanvalmistuksesta ja ruoista ymmärtämään, niin corn dogsimme olivat ihan oikeaoppisia. Ihan yhtä pyöryläisiä, paksuja ja tasaisia niistä ei tullut kuin kuvissa, mutta hyviä kuitenkin. Ruoka ei ollut mikän kurmee-elämys eikä makujen hienostunutta sinfoniaa, mutta se oli ihanan rasvaista ja hyvää ja vei muuten nälän koko illaksi! Ruokahifistelijät ja terveysintoilijat saavat ihan rauhassa saada sydärin annoksen lisäaineista, hienostelemattomuudesta ja jumalattomasta kalorimäärästä. Itsekin kyllä sydäriä pelkäsin ja kuvittelin mielessäni verisuonet, jotka tukkeutuvat rasvasta, mutta kasvirasvaahan tuossa oli suurimmaksi osaksi. Ja sitäpaitsi, olen tässä kärvistellyt järkevällä, lähes herkuttomalla ruokavaliolla ja makeannälkään syönyt hedelmiä ja juonut teetä - joulutee rulettaa edelleen. Eilinen rasvamässäily tuntui lähes syntisen nautinnolliselta, mutta en kykenisi usein noin rasvaista sapuskaa syömään. Enkä olisi saanut syödä ylisuurta annosta, mutta ahneus iski ja mikäs oli köllötellessä massu pömpöllään... Jälkiruokaosastona toimi Fazerin joulusuklaa, jota minun on saatava aina joulun alla ja suklaa toimiikin jälkiruokana mainiosti. Oli ihan hyvä, etten tehnyt jälkkäriksi kermaista pannacottaa! 
Amerikkalaistyylinen annos, joka sisältää pääasiassa rasvaa, mutta joka teki ihmisen hirmu onnelliseksi.

4 kommenttia :

  1. Aikamoiset överieväät teillä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No todellakin :D Mut niin kitumalla oon mennyt tässä ja noudattanut tiukkaa ruokavaliota, että olin tuon mässyannoksen ansainnut!

      Poista
  2. Vau mikä herkku!!!! Mä niin haluisin kokeilla tätä!!! :) Ja herkuttelu on niin sallittua välillä!!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kokeilemaan :) Jostain kun vielä löytäisi järkevän ohjeen. Alkuperäisessä ohjeessa oli nimittäin 5 dl jauhoja, mikä on ihan liikaa. Minä laitoin alle puolet tuosta määrästä ja silti taikinaa jäi yli. Hitsi kun vain löytäisin sen oman, ikivanhan ohjeeni!

      Poista

Kiitos kommentista :)