Kaupungilla karvaliivissä kaverina Elmo

Lauantait ovat mielestäni ihan parhaita shoppailupäiviä. Olen erikoistunut suorittamaan shoppailua hyppytunneilla, mutta kiireisessä kaupoissa pyörimisessä ei ole lauantain lupsakkaa fiilistä. Ainoa huono puoli lauantaisin on, että Forumin edusta on täynnä koulumme oppilaita ja myös Forumin penkeillä maleksii sätkiä kääriviä tuttuja teinejä, jotka kylläkin ystävällisesti minua tervehtivät. Ei tuttujen oppilaiden kohtaaminen minua hirveästi häiritse tai haittaa, mutta en haluaisi heitä kuitenkaan vapaa-ajallani nähdä.

Tänään tapahtui sellainen harvinaisuus, että kävin kahvilla. Kyllä, kahvilla! Minä en juo kahvia muuten kuin jouluaattona, se on perinne, josta pidän kiinni. En ole kahvilaihmisiä, sillä ensinnäkin kahviloiden leivonnaiset ovat lähes poikkeuksetta pahoja ja toiseksi en tykkää kahvista ja juonkin aina makukahvia, joka on kallista. Limulasi, kahvi ja täytepulla maksoivat yli kahdeksan euroa ja tuollainen rahasumma onkin kolmas syy siihen, miksi en kahviloissa aikaani kuluta. Kaikesta huolimatta ehkä noin kerran-kaksi vuodessa tulee hinku päästä juomaan jotain makukahvia ja istua kahvilassa. Jyväskylän kahvilatarjonta on mielestäni aika suppea ja koska minulla ei ole suosikkikahvilaa, niin Jyväskeskuksen Elonen välttää vallan mainiosti. 

Lähti se pullanhimo tälläkin, mutta seuraavan kerran leivon itse...
Kotipulla peittoaa teollisen makuiset baakkelsit 6-0.

Tämä syksy on ollut pukeutumisen kannalta ihan huippu. Viime syksyn viipotin menemään sateenkestävässä asussa, tuulipuvussa ja farkuissa ja kaikenlaisessa muussa kylmän- ja säänkestävässä epämuodikkaassa vaatetuksessa, mutta nyt ilmat ovat suosineet vähän erilaista pukeutumista ja olenkin ollut onnellinen siitä, että takki ei ole ollut pakollinen vaan neuleet, ponchot ynnä muut vastaavat ovat voineet toimittaa takin virkaa. Takki päällä saakin turnuttaa taas kevääseen asti ja nyt onkin riipaistava ilo irti takittomuudesta. Tänään oli oivallinen päivä koota vaatetus karvaliivin ympärille. Karvaliivi on kiva vaate, mutta vähän hankala. Talvella sitä on vaikea saada mahtumaan takin alle, kylmällä syksysäällä käsivarsia palelee eikä liivin alle voi kuitenkaan tunkea kovin paksua neuletta ja lämpimämmällä säällä tulee turkasen kuuma. Mutta kiva ja nätti se on, vai mitä?

"No yritä nyt hymyillä." "Mä hymyilen koko ajan, tää on mun hymy!
Ai kiire, no nytkö sulla on pissahätä, no ota vielä pari kuvaa...
Olis pitänyt ottaa nää kuvat ennen kuin mun hiukset räjähti
 ja kun mulla oli vielä huulikiiltoa... Joojoo mennään!"

Karvaliivi sai kaverikseen harmaat asusteet. Ja mustat housut, jotka kuluvat varmaan kohta puhki. Onpa muuten aikamoiset polvipussit, mutta en raaski pestä pöksyjä kovin usein. Kaulahuivi ei ole tähän aikaan vuodesta tarpeellinen asuste monelle ihmiselle, mutta minulle on, koska kurkkuni kipeytyy ja kylmyttyy helposti. Kuvassa huivi ei suojaa kaulaa, mutta yleensä vedän huivit niin, että ne lämmittävät herkkää kaulaani. Harmaa Bagsacin laukku on ollut minulla ahkerasti käytössä ja se on jo vähän kulahtanutkin, samoin Mustangin saappaat. Tuollaisia spesiaaleja kenkiä toivoisin löytäväni enemmänkin, mutta aika surkeilta kauppojen valikoimat näyttivät. Ja jestas sentään, mitkä hinnat! Kylmännihkeät, halvannäköiset keinonahkasaappaat maksavat satasen ja aidot nahkasaappaat ovat jo Anttilassakin lähemmäs parisataa. 
Bagsac bag

Mustang boots

Muhkealla liivillä on läskistävä vaikutus, mutta voin sanoa kuten Ice Agen Manny-mammutti: "I'm not fat. It's all this fur. It makes me look... poofy."

Sain tänään uuden kaverin, sillä Elmo tarttui mukaan H & M: lta. Ja kuten ilmeestä huomaatte, olen tosi onnellinen pehmoisesta pikkukaveristani! Elmo vilkuttaa ja toivottaa mukavaa viikonloppua!

Kommentit