Itsekritiikin puutetta vai tervettä itsetuntoa? Toisinsanoen mukava syysasu kuvattuna Ooppelin konepellillä

Sanotaanpa nämä asiat nyt vielä kerran, koska joillekin tuntuu olevan epäselvää: en ole huippumalli, en ole hoikka enkä treenattu, minulla ei ole klassisen kauniita kasvonpiirteitä, minulla ei ole vitivalkoisia hampaita eikä täydellistä ihoa vaan krooninen iho-ongelma, en ole enää simpsakka kakskymppinen vaan kohta kolhiintunut kolmevitonen, minulla on välillä mustat silmänaluset ja silmäpussit sekä likaiset hiukset ja juurikasvua ja takkuja, minulla ei ole luksusvaatevarastoa vaan kasailen asuni milloin mistäkin, en ole valokuvauksellinen enkä veistoksellinen, mutta... Minä olen minä! Se ei ole kuulkaas helppoa, mutta minä olen silti minä ja joskus jopa ylpeä siitä.

Blogikuvieni tärkein tarkoitus on se, että ne rohkaisisivat jokaista olemaan juuri oma itsensä. Tapaan joka päivä töissäni nuoria, jotka kärsivät heikosta itsetunnosta, tapaan joskus vanhoja naisia, jotka eivät ole koskaan tulleet sinuiksi itsensä kanssa, tapaan synnyttäneitä naisia, jotka eivät hyväksy muuttunutta kehoaan, tapaan joskus peilissä naisen, joka ihmettelee, että kuka kumma sieltä tuijottaa vastaan...

Jokaikisen itsestäni otetun blogikuvani julkaiseminen vaatii minulta rohkeuden lisäksi taitoa olla dissaamatta itseäni. Olen tietenkin selaillut paljon eri blogeja enkä välillä erota mainoskuvien kaunottaria bloggaajista ja joskus ihan häkellyn siitä, miten täydellisen ja virheettömän kauniita ihmiset voivatkaan olla. Mutta, kuinka moni meistä kohtaa täydellisen virheettömän ihmisen katsoessaan peiliin? 

Löydän jokaisesta kuvastani jotain korjattavaa ja kun olen lähes koko ajan hirvittävän väsynyt ja uupunut, niin en voi odottaakaan, että näyttäisin hehkuvan terveeltä tai erityisen glamourilliselta. Korkeintaan hehkun kuumeisena, kuten alla olevissa kuvissa. Kaikesta huolimatta minulla on pokkaa julkaista kuvia itsestäni, olkoonkin, että ne jäävät internetin ihmeelliseen maailmaan ikiajoiksi. Haluan olla esimerkki siitä, että kenenkään meistä ei tarvitse olla muuta kuin sitä, mitä sattuu olemaan ja jokainen meistä on hyvä sellaisena kuin sattuu olemaan. 

Kyllä, minulla on itsekritiikkiä enkä julkaise epäonnistuneita kuvia, mutta en myöskään ala photoshopata kuviani vaan haluan, että kuvat ovat luonnollisia ja suht'koht' normaaleja. Tiedän, että tyylini ja lookini ei miellytä kaikkia, mutta so what? En halua olla samalla muotilla tehty kuin monet muut enkä halua, että bloginikaan sitä on.

Näinhän tässä kävi, että kirjoitin eri aiheesta kuin alunperin oli tarkoitus... Ajattelin, että aiheena olisi "Mukava syysasu", mutta kuvissapa se näkyy. Esittelen teille onnellisena uuden neuleeni, H & M: ltä öbaut 15 eurolla! Halusin syksyksi muodikkaan värisen neuleen ja kiva ja huippulämmin neule löytyikin. En ikinä uusi koko vaatehuoneeni sisältöä sesongin mukaan vaan ostan jonkin trendikkään vaatteen/asusteen ja yhdistelen sitä kaikkeen vanhaan. Tosin tässä tapauksessa uuteenkin, sillä vähän käytetyt harmaat korut ja tennarit passaa aika hyvin neuleen kanssa. Tämä taitaa olla tämän syksyn suosikkiasuni! Kuvaajaa on kiittäminen siitä, että Ooppeli pääsi kuvausalustaksi... 
Kyllä, minä se olen eikä kukaan muu vaikka kylmäpuristetussa kotimaisessa rypsiöljyssä paistaisi!
Neule H & M
Mekko S. Oliver
Kaulakoru ja rannekoru Klingel
Tennarit Klingel
Sukkikset Vila

Tää ois nyt niinku sellanen very sexy hottis autobabe,
jolla on huulet silleen houkuttelevasti töröllään. 
Rohkeutta on myös rikkoa omia rajojaan. T. Vannoutunut korkkareiden käyttäjä

Kommentit