Otsatukka ja samppanjanväriset raidat

Tiedättekö mitä?! Olen ollut jo viikon verran hyvinhyvin iloinen! Kävin nimittäin viime viikon maanantaina kampaajalla - luottokampaajallani Mikkelin Groove Stylen Sanna Piilillä, joka on huolehtinut hiuksistani vuodesta 1997 saakka (öööö.... se tekee niinku kohta 20 vuotta, herttinen!). Minusta on aina ihanaa käydä kampaajalla, mutta nyt oli aivan erityistä. Ensinnäkin siksi, että kotiäitinä kaipaan omaa aikaa ja hemmottelua ja toiseksi siksi, että olin lopen kyllästynyt ja ärsyyntynyt hiuksiini ja elämäni ja arkeni helpottui uuden hiusmallin ansiosta. 

Aloittelin vuosi sitten otsiksenkasvatusprojektia, jonka tavoitteena oli pitkät hiukset ja pitkä otsis, jonka saa kauniisti ja tyylikkäästi sivulle. Minulla kun on luonnonkiharat hiukset, niin ajattelin, että otsis kaareutuisi oikein kauniisti ja lookini olisi yhtäaikaa huoleton ja tyylikäs. Sinnikkäästi kasvattelin hiuksia, vaikka jo viime kesänä etuhiusasia alkoi ärsyttää. Kun etuhiukseni kasvoivat pitkäksi, niin ne valahtivat aina silmille ja niitä joutui sukimaan korvan taakse sillä seurauksella, että ne rasvoittuivat ja roikkuivat entistä pahemmin. Sitten laitoin hiukset pinnillä kiinni ja se näytti tylsältä eikä sovi minulle, mutta kotona oli pakko pitää pinniä pistämässä hiukset ojennukseen.

Tässä kuvassa näkyy, miten otsis taipuu. Aivan päinvastaiseen suuntaan kuin pitäisi, sillä haluaisin, että hiukset olisivat enemmän otsalla. Kuvassa hiukset ovat vieläpä hyvin, sillä yleensä ne olivat ihan päätä myöten ja pelkäsin jo, että hiusteni luonnollinen kuohkeus on kadonnut. Monestihan kuulee kauhutarinoita siitä, miten raskaus vaikuttaa hiuksiin ja joillain kiharat ovat suoristuneet ja toisinpäin ja joillakin on ollut karmaiseva karvanlähtö. Minä en huomannut hiuksissa oikein mitään muutosta raskauden/imetyksen aikana ja ainoa ero tavalliseen oli se, että hiukset voivat raskausaikana erittäin hyvin ja voivat edelleen. Kampaajan mielestä hiukseni ovat kiharammat kuin aiemmin, mutta emme voi tietää mistä se johtuu.

Kasvatin otsista ja se kasvoikin kivasti, mutta en ollut tyytyväinen, koska roikale:  

Käytännössä otsis valahti silmille aina noin eikä siihen auttanut mikään muotoilutuote eikä -laite. Tuollainen roikale naamalla häiritsee elämää ja erilaisia toimintoja ja ärsyttää. Kun laitoin vauvaa auton turvakaukaloon, niin hiukset valahtivat eteen, samoin kokatessa, lukiessa, imettäessä, jumpatessa... On uskomatonta, miten niin pieni asia kuin otsahiukset voi ärsyttää niin suuresti! Pinni kyllä auttoi, mutta minä olen tottunut siihen, että ei tarvitse käyttää pinnejä. Kun minulla on ollut sellaiset hiukset, että niitä ei tarvitse pahemmin laitella, niin pinnien käyttäminen tuntuu täysin ylimääräiseltä vaivalta. Jos tuo roikale ärsytti ja oli ruma, niin mitäs sanotte tästä: 

Hiuksia ei ole kiharrettu eikä käsitelty mitenkään, ei juurikaan edes harjattu kuten takahiuksista näkyy vaan hiukset todella sojottavat sivulle tuolla tavalla! Jotta tuon sojotökön sai pois, piti liiskata hiukset ärtsyllä muotoilutuotteella ja orjuuttaa ne pinnilauman alle ja sitten ne ehkä asettuivat. Minä en todellakaan tiennyt, että hiukseni voivat taipua noin! 

Vielä kampaajalle mennessäni arvelin, että pitäisikö vaan jatkaa otsiksen kasvattamista, mutta päätin sitten, että leikataan roikaleet pois. Otsikseni on ollut aina vähän haasteellinen leikattava ja sen käsittely vaatii kampaajalta todellista ammattitaitoa. Hiusten taipuisuus aiheuttaa sen, että suoristettuna otsis näyttää pitkältä, mutta pesun jälkeen luonnollisesti kuivuttuaan se nousee pari senttiä ylemmäs eikä otsistani siis saa leikata liian lyhyeksi. Sitä ei saa myöskään ohentaa liikaa, koska silloin se kihartuu enkä saa sitä laitettua mitenkään. Otsahiukset jätettiin siis tarkoituksella pitkäksi. Kampaaja suoristi hiukset ja kun nyt olen otsista pitänyt, niin se nousee korkeammalle kuin kuvassa eli ei tule silmille. Ja sen saa silmiltä pois yhdellä kepeällä päänheilautuksella eikä tarvitse pinnejä eikä hermostumista! Otsahiukset on leikattu vähän vinoon ja oikealla puolella on pidempää ja vasemmalla vähän lyhyempää ja tällainen särmikäs malli sopii minulle mielestäni hyvin. Olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota ihmisten otsahiuksiin ja todennut, että hyvin leikattu otsis antaa huolitellun ilmeen. Kehuin jopa Citymarketin kassaneitiä, kun hänellä oli ihan älyttömän nätti otsatukka. Olen myös nähnyt sellaisia tyylejä, joista en tykkää. Ylipitkät otsahiukset voivat sopia jollekulle, mutta minulle niistä tulee aina mieleen Joey Ramone ja äitini sanonta "näyttää kyntöruunalta". Myöskin liian lyhyeksi nirsitty otsis on huono valinta, etenkin jos kasvot on pyöreät. Minulla on ehtinyt olla  varmaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat otsahiuslookit, mukaan lukien kyntöruuna ja Willy Wonka. Mielestäni oikean otsahiusmallin löytäminen ja leikkaaminen on taitolaji!

Parasta tässä uudessa hiusmallissa on se, että hiukset saa monella tavalla. Tuossa alla on eräänä aamuna otettu kuva ja uskokaa huviksenne, että hiuksia ei ole tupeerattu vaan vain kampasin ne ja suihkutin vähän lakkaa. Kun hiukseni on leikattu hyvin, niin niitä ei tarvitse kuin pestä ja harjata eli wash & go! Ja arvatkaa vaan miten monesti olen saanut ihmiset ällistymään, kun joku on kehunut hiuksiani ja olen sanonut, että ne olivat näin, kun heräsin. Ja niin todella on! Toki joskus tupeeraan vähän nostaakseni hiuksia irti päänahasta ja joskus aamuisin näytän kasaribändin bändäriltä, kun hiukset on pystyssä ja silloin joudun työstämään niitä vähän enemmän. Tämä kuohkeampi tyyli on miljoona kertaa parempi kuin entinen suikaleroikaletukka ja olen ollut ihan supertyytyväinen. On ollut kivaa, että hiuksiin ei tarvitse kiinnittää koko ajan huomiota ja tuntuu hyvältä, että hiukset ovat hyvin ja on ollut mukavaa ja itsetuntoa kohottavaa katsoa peiliinkiin, kun ei tarvitse tuijotella valjua juurikasvua ja lässähtäneitä roikaleita. Minusta tuntuu, että koko yleisoloni parantui kampaajalla käynnin jälkeen ihan huomattavasti. Ennen noin radikaalia tunnetta ei ole tullut. Tukka hyvin, kaikki hyvin! 

Uuden mallin lisäksi laitettiin uutta väriä. Kovinkaan ihmeellisesti hiuksillani ei voi kikkailla, koska en halua luopua pituudesta enkä tummasta pohjaväristä ja siksi ainoat mahdolliset muutokset voi tehdä otsahiuksiin ja raitoihin. Hiukseni ovat olleet aika tummahkot, vaikka vähän vaaleampaa raitaa onkin ollut joukossa. Nyt raitoja laitettiin reilummin ja tämä väri on minusta ihana! On jännä, että välillä haluan hiusteni olevan lähes mustat, välillä hingun viininpunaista ja violettia raitaa ja välillä tulee tällainen pirtsakoitten raitojen kaipuu. Hiuksissa on nyt monenväristä raitaa, koska entisten raitojen kohdalle laitetusta väristä tulee vaaleampi ja nuo vaaleat raidat ovat mielestäni parhaita. Myös otsikseen tuli raitaa ilmettä piristämään. Kun kampaaja sanoi, että värisävynä on samppanja, niin minulle tuli hirmuisen ylellinen olo ja näin jo sieluni silmin otsikon jossain muotilehdessä: "Samppanjanväriset raidat ovat kevään hiushitti!"

Hiusten pituudesta otettiin vain kuivien latvojen verran ja takaa hiukset ovat tasapitkät, mutta sivuilta lyhennettiin vähän kerrostetusti. Kerrostaminen innostaa luonnonkiharaa taipumaan ja suoristettaessa tulee kiva, kasvoja kehystävä malli. Minähän olen lähes koko ikäni yrittänyt kasvattaa pitkiä hiuksia, mutta ne eivät vaan kasva kovin pitkiksi. Välillä on ollut pidemmät hiukset, mutta minusta tuntuu, että viime vuosina hiukseni ovat olleet aina saman mittaiset. Tämä on hyvin subjektiivinen tunne, sillä ystäväni sanoi, että minulla on nyt tosi lyhyet hiukset ja olin ihan hölmistynyt, koska omasta mielestä ne ei ole lyhyet. 

Mieheltä kyselin ennen kampaajalle menoa, että onko hänellä mitään ehdotonta eiei: tä hiusteni suhteen ja hän sanoi, että kunhan ei ole ihan kauhea. Tietenkin tivasin, että mikä on ihan kauhea ja hän mainitsi muutaman lookin, joka ei sytytä häntä enkä sellaista ollutkaan leikkauttamassa. Minusta oli kyllä lohduttavaa, että hän sanoi, että naisten hiuksilla ei ole hirveästi väliä miehille, että ei miehet kiinnitä sellaisiin asioihin huomiota muulloin kuin vain silloin, jos naisella on ihan kamala tukka. Oli myös kiva huomata, että meillä on samanlainen maku naisten hiusten suhteen. Yleensä en välitä siitä, mitä mies ajattelee vaan tyyliasioissa olen oppinut, että kannattaa tehdä päinvastoin kuin mies sanoo. Tässä hiusasiassa olin kuitenkin niin yliepävarma, että halusin hänen kommenttinsa. Ennen kampaajalle menoa ajattelin, että voi kun olisi oma tyylikonsultti, mutta kampaajan tuolissa hokasin, että osaava kampaajahan on juuri sellainen!

Mitä tykkäätte uudesta lookistani? Onko otsahiukset ylipäätään kivat vai ei?