Uuttavuotta maksimekossa ja kultakimallejakussa

Olen aika monesti järkkäillyt uudenvuoden vastaanottajaisia, mutta huomannut, että vaikka kuinka rakastankin bileiden järjestämistä, niin pidän siitä, että minun ei tarvitse huhkia keittiössä ja miettiä teemaan sopivia lautasliinoja. Eilen aamulla ei ollut vielä mitään hajua siitä, mitä illalla tekisin, mutta sitten yhtäkkiä olinkin kaverin luona istuskelemassa (kiitos vielä hänelle) ja myöhemmin Mustassa Kynnyksessä Men in the Box plays Alice in Chains -keikalla.  En ole mikään Alice in Chains -fani, koska mielestäni kaikki biisit kuulostavat ihan samalta (fanit älköön vaivautuko minua valistamaan, koska mielipiteeni ei tästä muutu), mutta en sano, että se siis huonoa musiikkia olisi. Mutta ei ole vaan minun juttuni. Keikka oli hyvä ja osasivathan pojat soittaa ja laulaakin ja minusta on aina hyvä vaihtoehto olla paikassa, missä on jokin hyvä bändi. Vuosi vaihtui minulla onnekkaalla rakettien paukkeessa ja välkkeessä kahden ihanan ja turvallisen miehen  kainalossa ja se on varmaan enne siitä, että tästä tulee hyvä vuosi! Tuota olenkin hokenut nyt taajaan: "Tästä tulee hyvä vuosi". Tulee, ihan varmasti tulee, eikö vaan?

Kun on kyseessä jokin spesiaalitilanne tai juhla tai vaikka ei olisikaan niin haluan ihan erityisesti panostaa pukeutumiseeni. Eilen tosin tuli vähän kiire lähtö ja yllätin itseni valitsemalla vaatteet ja korut huippunopeasti. Kultakimalteinen jakku ja musta maksimekko sopivat mielestäni uudenvuoden juhlintaan ja tulipa jakku otettua nyt käyttöön, se on nimittäin odottanut sopivaa tilaisuutta viime kesästä asti. Kiireessä on muuten se hyvä puoli, että ei tule turhaan vatvottua asu- ja koruvalintoja. Meikkaamiseen ja hiusten laittamiseen meni vain puoli tuntia ja olen tullut siihen tulokseen, että vaikka sitä pakkelia levittäisi kaksi tuntia naamaan, niin en näytä sen kummemmalta! 

Haluaisin aina ihania ja onnistuneita blogikuvia ja ihmettelen suuresti, miten muilla kuvat onnistuvat ja miten muut onnistuvat näyttämään niin tyylikkäiltä ja luonnollisilta kuvissa. Kuten kaverini sanoi, ehkä niillä on parempi kamera tai parempi kohde. Totta, koska kamerani on vain normipokkari eikä kohde osaa olla kuvissa normaalisti vaan pelleilee tai jäykistelee. Ja sitäpaitsi unohdan monesti, että kuvia pitäisi ottaa, koska keskityn kaikkeen muuhun häiläämiseen. Mutta että tietäsitte, millaista kuvaaminen on, niin tässäpä kertomus kuvina ja dialogina, joka käytiin kuvaajani eli sen erään ihkun tyypin kanssa:

- Hei blogiin pitäs ottaa kuvia...
- Nytkö sie jo sen räpsäsit? Näytä. Voi hitto, hirveen hyvä kuva olis, jos se ei olis noin tärähtänyt.
- Itte oot tärähtänyt. (Seuraa molemminpuolista erittäin aikuismaista kielen näyttämistä, blää, blää, blää!)
- Sä otat tosi hyviä kuvia, mut kuvat on epätarkkoja, koska sun kädet heiluu ja kamera heiluu.
- Mä oon kännissä! Luuletko, että silloin saa kädet pysymään paikallaan?
- Mä tartten naisen.
- Niin minäkin!
- Ei kun mä tartten naisen ottamaan kuvia, sellasen naisen joka tajuu, millasia kuvia pitää ottaa. Mä en koskaan saa mun blogille enempää lukijoita, kun kuvatkin on mitä sattuu. Mulla on vain kolme lukijaa ja niistä yks on mun oppilas ja....
- Niin ja yks on sun työkaveri!
- Niin... Mut onhan mulla lukijoita, mut en ei ole silleen kirjautuneet lukijoiksi, vaikka ei sekään kyllä hirveesti lohduta...

- Hei mie haluun kuvan tästä mun mekosta. Tää on ostettu Savonlinnasta kirpparilta vuonna -99 ja haluun ottaa tällä kantaa siihen, ettei aina tartte ostaa uusia vaatteita. Mua niin ärsyttää se, että sähköpostiin tulee joka päivä kymmenen nettivaatekaupan aleviestiä ja kaikki blogit on täynnä ostaostaoasta- juttuja. Mua niin ärsyttää se, että ihmisiä manipuloidaan koko ajan ostamaan uutta, vaikka kaikki kaapit on pullollaan vaatteita, mut uutta pitää vaan saada ja kaatopaikat täyttyy lumpuista ja sit tulee hirvee ekokatastrofi... Tää jakku on muuten on Vilan alennusmyynnistä ja maksoi jotain parikymppiä, että ei mulla ole kallista ja hienoo, pääasia että on sellasta mistä ite tykkää ja mikä on tyylikästä. Hei tosta sais kivan taustan... Onks mulla huulipunaa hampaissa? No älä nyt sitä kuvaa ota! 
- Ihan hirveen hyvä kuva tuli, näytät keskaria, hahhah! 

- Ota sellanen hillitty ja tyylikäs kuva.
- Hillitty ja tyylikäs... Älä näytä niin tympeeltä.
- Tympeeltä? Tää on mun perusilme, mun normaali ilme!
- Sä näytät siltä että mikään ei kiinnosta ja kaikki on ihan paskaa!
- Höh, ei mua kiinnostakaan mikään ja kaikki on paskaa.
- No hymyile sitä sun nättiä hymyä. Mikä sut sais nauramaan? Ajattele jotain kivaa juttua, joka saa sut hymyilemään ja nauramaan.
(Keskustelu meni sellaiseksi, että se päätyi sensuurin hampaisiin enkä voi sitä julkaista. Sen verran voin sanoa, että siinä mainittiin Michael Kiske ja viehtymykseni hevitukkaisiin miehiin, mistä minua sitten kiusattiinkin loppuillan. Todella aikuismaista!)

- Hei oota, laukku pitää saada kuvaan!
- Ai kun se on niin kallis ja hieno, että kaikki näkee sen.
- Ei, kun siksi että se kuuluu asuun. Eikä se sitäpaitsi edes ollut kallis!
- Ota äkkiä se kuva ennen ku mun hymy jäätyy.
- Tosta tuli hyvä kuva. Huh.

- Hyvä, että joku kuva sentään onnistuu. Niillä kuvilla on hirveen iso merkitys blogissa ja haluaisin edes vähän enemmän lukijoita.
- Hei, näytä tissit, niillä saa varmasti lukijoita!
- Tissit, voi Luoja! Sitäpaitsi en halua sellaisia  lukijoita!
- Tissit! Tissit! Tissit!
- No jos mie vähän tälleen paljastan.
Toinen kuvaaja astuu kehiin, koska pyydän häntä, sillä hänellä on mielestäni taiteellista silmää, mutta koska hänkin on kännissä ja minä jumetan, niin kuvien ottaminen ei ota onnistuakseen. Pyydän häntä kuitenkin jatkamaan kuvaamista.

- Otetaanks tossa sohvalla kuvia?
- No joo... Älä heilu koko ajan, sun pää pyörii kuin pingviinillä.

- Parhaat kuvat tulee silloin, kun ei kato kameraan.
- Joo mut älä ota sellasta ihan suoraa sivukuvaa, koska mulla on tällanen pitkä ja suora nenä.
- Sulla on ihan hyvä nenä.
- Aha.

- Nyt mie haluun polttaa tähtisädetikkuja, uusivuosi ei ole mitään ilman tähtisädetikkuja.... Ai hitsi, toivottavasti nää ei säkenöitse mun keinokuituvaatteille.

- Heiiiiii kaveriiiiit, ei saa lukita Minttua parvekkeelle. Apuaaaa, avatkaa ovi, lupaan olla ihan kiltisti ja hiljaa.... Kiitos, siellä alkoikin tulla kylmä. Näytä sitä kuvaa... Onko mulla noin suuri suu? Ihan järkyttävän suuri!

- No jos mie nyt täällä kylppärissä saisin kuvan tästä mun kampauksesta, koska ei noi kuitenkaan tajua, miksi pitää ottaa kuva kampauksesta ja ne on nyt niin fiiliksissään muistelemassa vanhoja hyviä aikoja, etten viitti häiritä... Tää on taas tällanen Amy Winehouse -tyyppinen ratkaisu, koska oli kiire lähteä ja monestihan kiireessä jätän hiukset vain auki, mutta koska en eilen ehtinyt niitä pestä ja ne olivat hiukan likaiset, niin päädyin taas kerran tällaiseen kampaukseen, rypistelin kiharavaahdolla kiharat, vetäisin osan kiinni ja länttäisin taakse pinnejä peittämään mustan härpäkkeen, jota en olekaan aikoihin käyttänyt. Olisipa kiva osata tehdä muunkinlaisia pikakampauksia! 

 - Ai niin, nyt koruista kuva. En kyllä enää ikinä tilaa mitään koruja netistä, koska ne näyttää paljon kauniimmalta kuvissa, mitä oikeesti on. Eihän nää kalliit ollu, vain jotain seitsemän euroa. Mut mieluummin panostan aitoihin.

- Tunnustan, kaulakoru oli heräteostos netistä ja tykkään korusta paljon, koska siinä on muodikkaasti ruusukultaa, strasseja ja kultaa. Ja jos tykkää, niin jokaista riipusta voi pitää yksinäänkin. Mut miksi mun kaikki ihohuokoset on kohollaan ja punaisia? Olenko metamorfomoitumassa strutsiksi?

- Onko sulla suojalasit mukana? Haha!
- No on, mulla on aina uutenavuotena! Laitanko päähän?
- Laita vaan.
- Ai mut ei näitä voi laittaa oikeesti kun sit mun kampaus menee... Mut jos pidän vaan näin?
- Hei tuo on hyvä ilme, pidä tuo!
- Näytä! Ihme spooky! Miiiksi minulla ooon noin suuuuureeet siiiilmääät? Ja mun suu on taas kuin Saksikäsi Edwardilla! Ihan kauhee.
- Eiku just hyvä!

- No siitä sipsikulhostako sä nyt otat kuvan?
- Nii! Bileissä pitää aina ottaa kuva tarjoiluista ja tässä oli meidän tarjoilut! Hyviä oli, olihan ne sentään Lays'in French Garlic Baguette Limited edition -sipsejä!
- Vai että ihan Limited edition...
- Ja nyt muuten saan yhden lukijan lisää, kun joku jalkafetististi... fetissi... fetisti... No kuitenkin sellanen innostuu mun sukkahousujaloista!
- Hyii, ihan sickiä! Jalat näyttää ihan kuolleilta sukkahousuissa, varpaitakaan ei erota, ihan niinku muumion jalat. Tai jonkun nuken.

Siinäpä siis kooste eilisillalta! Onnistuneita kuviakin tuli, mutta alan olla sitä mieltä, että onnistuneet kuvat ovat sivuseikka. Kuvaaminen on niin hauskaa, että vaikka en niitä megahienoja kuvia saisikaan, niin kuvistani välittyy ainakin tunnelma ja olen kuvissa juuri se mitä olen. Ja sitä aion olla myös vuonna 2014!

Kommentit