Luksusta vai halpista? Olisitko osannut arvata vaatteiden alkuperän?

Oletko lukenut Veikkaa onko kyseessä halpahalliasu vai luksusasu -postaukseni? Jos et, niin käypäs tsekkaamassa ja yritä arvata vaatteiden alkuperä ja lue sitten vasta tämä postaus.

Miksi minä tällaisesta aiheesta kirjoitan? Siksi, koska tyylini yksi salaisuus - jos sitä salaisuudeksi voi sanoa - on se, että yhdistelen sekä halpaa että kallista, kierrätettyä ja luksusta ja milloin mitäkin! Toinen syy on se, että haluan kyseenalaistaa merkkikulttuuria. Tiedän kyllä, että se on vähän tekopyhää, koska merkkivaatteita minullakin on, mutta eihän se estä kyseenalaistamasta! Ajatelkaas, jos vaikka paidassa on kultaisessa pikkulaatassa jokin suosittu merkki ja jos tuo laatta tippuu, niin mitä jää jäljelle? Pelkkä merkitön paita. Paidalla ei ole siis enää kirjaimellisesti merkitystä :). Kuten sanoin, niin minullakin on merkkivaatteita ja olen aiemminkin tunnustanut ostaneeni jotain lähes pelkän merkin takia, mutta monet merkkivaatteeni olen hankkinut siksi, että ne ovat ihan oikeasti hyviä ja laadukkaita ja joskus jopa monikäyttöisiä. Esimerkkinä DKNY Cozy -neuletakki ja Furlan lompakko, joka on ollut nyt päivittäisessä käytössä 3 vuotta eikä siinä ole minkäänlaisia merkkejä kulumisesta. 

Monet merkkivaatteiden käyttäjät vannovat, että he tunnistavat laadukkaan vaatteen jo kaukaa. Minä väitän, että vaatteen laatua ei voi maallikko tunnistaa kovinkaan helposti. Keinonahkatakkiani on luultu aidoksi, kirpparilta ostettuja alunperin Seppälän Reflex-malliston housuja luultiin kalliiksi design-pöksyiksi ja onpa minulla joitain kalliita vaatteitakin, jotka eivät näytä kovin kalliilta. Toki on tiettyjä perusjuttuja, joiden perusteella voi päätellä jotain vaatteen alkuperästä. Halpisketjuliikkeen neuleet nyppyyntyvät helposti, mutta toisaalta taas H & M: ltä vuonna 1997 hankkimani liukuvärjätty neule on edelleenkin priimakunnossa! Monilla ketjuilla on myös oma premium-mallistonsa ja voi olla, että halpahallista ostettu vaate onkin kestävämpi kuin boutiqueversio.

Muttta jorinat sikseen, lähdetäänpäs tutkimaan, millaisista vaatekappaleista tämä asuni koostuu...

Aloitetaan sukkiksista, jotka ovat Vilalta. Paksut, erittäin kestävät ja lämpimät sukkikset, joissa on leveä ja paikallaan pysyvä vyötärönauha, joka sopii korkeavyötäröiselle. Minulla on myös Vilan fleecesukkikset, joita ilman en talvella pärjäisi. Kuvassa näkyvät sukkikset olen ostanut muistaakseni pari-kolme vuotta sitten ja ne on edelleen kuin uudet. Hinta-laatusuhde on kohdallaan erittäin hyvin!

Bleiseri on huippulöytö kirpparilta, kotimainen, aikaa kestävä perustakki, joka maksoi 2,50 €. Merkki on Finn Club ja lapussa harvinainen teksti Made in Finland. Veikkaan, että takki on 1980-luvulta, koska silloin juuri tuollaisia tehtiin. Sitä en tiedä, minkä hintainen takki on aikanaan ollut. Ennen vanhaan kun Suomessa tehtiin enemmän vaatteita eikä kotimainen vaate automaattisesti merkinnyt ylikallista kuten nykyisin tahtoo olla. Polyesteriähän tuo on, mutta hyvin jämäkkää. Istuvuus ei ole tällä hetkellä paras mahdollinen, mutta se ei ole jakun vika vaan vartaloni, joka ei ole vieläkään entisellään. Kun ostin takin, niin oli vähän kuin olisin räätälillä käynyt. Kokolapun mitoituksen mukaan kun takki oli juuri minun mitoilleni sopiva (siis silloin kun sen ostin). Tyköistuvahan tuo ei ole, mutta ei ole kaikkien vartalokaan :) Jakku on ollut käytössä usein, mutta kuvia siitä on vähän; yksi asu näkyy täällä. Napit on pitänyt vaihtaa nätimpiin ja ostinkin jo kauniit hopeiset napit, mutta aion ostaa sellaiset, jotka käy sekä kultaisten että hopeisten korujen kanssa. Olen myös ajatellut tuunata perusmustaa takkia jotenkin, mutta koska en ole kovin hyvä tuunaaja, niin en tiedä, miten voisin takkia piristää.

Paita on ehtaa Tokmanni-kamaa, alerekistä vitosella, ikää tälläkin paidalla useampi vuosi. Olin ihan kauhuissani, kun kuvasin paitaa, sillä nyt vasta huomasin, miten nyppyinen se onkaan! Ja myös ryppyinen, mutta se johtuu huolimattomasta säilytyksestä. Tämä vaate lähti kotivaatepinoon! Uutena paita oli hyvin nätti ja sileäpintainen ja onhan tuota paitaa käytettykin, että ei onneksi ihan parissa pesussa ole tuollaiseksi mennyt. Niin kun nykyisin käy liian monelle vaatteelle. Jostain syystä olen viehtynyt tällaisiin rusettipaitoihin ja jokin kaunis, silkkinen rusettipaita voisi olla aika ihana ja ihan oikeasti tyylikäs ja kestävä.

Hame on ostettu ystävältäni, jolta sain monet äitiysvaatteet. En olisi ikinä osannut tuollaista hametta itse ostaa, mutta hameesta tulikin kesähelteillä (ai millä?) käytetyin vaatekappaleeni. Tämä on mielestäni astetta tyylikkäämpi vaihtoehto farkkuhameelle. Minusta oli hyvä älynväläys, että tätä hametta voi pitää muulloinkin kuin kesällä ja rohkeasti yhdistin sen muuten mustaan asuuni. Tosin eräs blogikommentoija oli sitä mieltä, että hame näyttää asukokonaisuudessa irralliselta ja minusta alkoi itsestänikin näyttää siltä! Sen kerran kun minä päätin räväyttää ja laittaa värillisen hameen mustan sijaan. Hameen ryppyisyys johtui siitä, että olin istunut pitkään hame päällä eikä sellaista hametta varmaan olekaan, joka ei rypistyisi. Sen verran kurttuinen hameesta käytössä tulee, että en aio sitä esim. pitkillä automatkoilla käyttää. Hame on siis alunperin H & M: lta ja minä maksoin siitä pari euroa. Nyt juuri tuli mieleen, että ajatelkaapas, hame+paita+jakku ovat maksaneet yhteensä vain kympin!

Kengät ja laukku on nähty minulla usein ja se kertoo siitä, että ne ovat vaan niin hyvät, että niitä on kiva käyttää ja että ne kestävät aikaa. Kengät ovat Gaborin enkä muista mitä ne maksoivat, mutta Gaborin kengissä on mielestäni erinomainen hinta-laatusuhde. Kenkiä on käytetty jo vuosia, mutta ne ovat edelleen hyväkuntoiset ja myös hyvät jalassa. Suurin osa kengistä kun löystyy ajan mittaan. Laukku on matkamuisto Nizzasta ja merkiltään Lollipops. Laukku taitaakin olla paras matkamuisto ikinä! Se on käytännöllinen ja aina kun käytän sitä, niin muistan huikean reissuni ja laukun tekstikin siitä muistuttaa. Se kun on  suomeksi Kesä Nizzassa.

Huivi on Diorin ja ostettu Lontoosta - kai tätäkin voisi matkamuistoksi sanoa. Huivi oli ihan vit...sikkään kallis ja onkin saanut meillä lempinimen Miljoonahuivi, mutta en ole ostosta katunut enkä tule katumaan, vaikka olisihan tuolla rahalla saanut jotain viisaampaakin ostettua. Tai no, mikä se tässä maailmassa on loppujen lopuksi viisasta? Huivia voisi verrata Vuittonin ns. blogihuiviin eli Monogram-huiviin, mutta erona on se, että tämä ei ole ihan niin tunnistettava. Ja sitten joku kysyy, että mitä järkeä on pitää kallista huivia, jos kukaan ei edes tiedä sen merkkiä eikä logo kiru (kiru, kirku? miten se sanotaan?). Minä kuittaan asian nyt sillä, että eiköhän nämä keskustelut ole käyty jo monella foorumilla niin moneen kertaan, että niihin ei tarvitse enää ottaa kantaa. 

Instagramiin asettelin tällaisen kuvan koruista ja kellosta ja huivista. Kello on DKNY:n, mutta näyttää kuulemma Korsilta... Ei kai sillä hirveästi ole väliä minkä merkkinen kello on, paitsi että minulle on, koska yritän välttää must-tuotteita eli niitä, mitä on joka toisella vastaantulijalla. Rannekoru on Oriflamen hyväntekeväisyyskoru. Minulla on niitä musta, valkoinen ja vaaleanpunainen ja jos en mitään muuta rannekorua keksi laittaa, niin päädyn aina noihin rannekkeisiin. Tällaisia vastaavia oli jollain kalliilla merkilläkin ja pohdin, että kumpikohan on plagioinut kumpaa? Sormukset ovat Timanttisilta, kivisormus on edullinen zirkoni ja toinen on Espritin strassisormus, jossa kivet ovat jännästi sivussa. Ylensä käytän enemmän sormuksia, mutta sormein ovat vielä niin pökelöt, että vain muutama sormus mahtuu.

Kaulakoru täytyy mainita ihan erikseen. Se on kotimainen Lumijo-koru, jonka tilasin ristiäisiä varten. Toiselle puolelle on kirjoitettu lapseni nimi ja toisella puolella lukee Lumijo. Käytän siis korua tietysti niin päin, että lapsen nimi näkyy, mutta blogia varten käänsin sen toisinpäin. Tilasin Lumijolta myös ihanan vaaleanpunaisen Mummo-rannekorun äidilleni äitienpäivälahjaksi sekä vielä yhden kaulakorun äidilleni muuten vaan. Koruvalikoimassa oli vaikka mitä ihanuuksia ja olisin valehtelematta voinut tilata ne kaikki!

Tässä oli siis selvitys vaatteideni alkuperästä. Oletko yllättynyt ja olisitko arvannut vaatteiden alkuperän? Kiinnitätkö yleensä huomiota vaatteiden merkkeihin ja tunnistatko laadukkaan vaatteen sellaisen nähdessäsi?