Kesäkuulumisia ja -fiiliksiä

Moikka! Hirveän huono bloggaaja olen, koska en ole julkaissut mitään kohta kolmeen viikkoon! Luonnoksia on kertynyt jo ihan luvaton määrä ja ihmettelen, että milloinkahan mahdan saada ne julkaistua... Hyviä juttuideoita siis löytyy, mutta aikaa ei oikeastaan. Tai no, aikaahan on aina se 24 tuntia vuorokaudessa, mutta haluan käyttää sen nyt vähän muihin juttuihin kuin blogiin ja koneen ääressä istumiseen. Haluan nauttia ainutlaatuisista kerran elämässä -hetkistä vauvan kanssa ja tietysti myös kesästä. Lisäksi minulla on meneillään jos jonkinlaista tohakkaa ja yritän sujuvasti surffata tohakoimisen ja downshiftaamisen väliaallokossa.

En ole harrastanut blogissa päiväkirjamaisia juttuja kovinkaan paljon enkä arkipostauksiakaan, koska olen ajatellut, että ketä nyt oikeasti kiinnostaa toisten elämä ja kuulumiset. Aika monia kiinnostaa, sillä suurin osa blogeista perustuu kuulumisjuttuihin ja arkiaiheisiin ja suurin osa lukijoistani on tuttuja, jotka haluavat tietää, mitä mielessäni liikkuu ja mitä minulle kuuluu. Alkukesällä olin jo tormakkaana tekemässä arkipostausta, koska ajattelin, että kunnon bloggaajan kuuluu sellainen tehdä. Idea kuihtui siihen, että jutusta olisi tullut kamalan lyhyt ja tylsä, koska se olisi kuulunut näin: "Meinattiin mennä käymään Tokmannilla, mut alkoi sataa vettä eikä sit mentykään". Ehkä arkiaiheet ei ole minun juttujani, koska on niin paljon muutakin mistä kirjoittaa! Asukuviakaan ei ole tullut, koska olen kulkenut kolme kuukautta lähes samoissa vaatteissa. Eilen oli ensimmäinen päivä, kun laitoin jotain oikein kesäistä päälle ja sandaalit jalkaan, mutta muuten olen kulkenut samoissa vaatteissa huhtikuusta lähtien eli paksuhkossa takissa, farkuissa ja neuleessa. Uusia kesävaatteitakaan en ole ostanut, koska haluan säästää rahojani, olla ekologinen ainakin jossain määrin ja on turhaa ostaa vaatteita nyt, kun en ole vielä entisissä mitoissa.

Tässä siis kesäkuulumiset eli mitä meillä on puuhasteltu ja sisältyyhän juttuihini aina jokin syvällisempikin ajatus. Näin meillä on siis oltu ja eletty tätä kesää:

Nautiskeltu kiireettömistä aamupaloista

Luksusta, siis todella luksusta on se, että saa syödä aamupalan kaikessa rauhassa. Tilasin sanomalehden muutamaksi kuukaudeksi ja on ollut mukavaa lukea lehteä aamiaisella. Olen myös ryhtynyt syömään vähän tuhdimman aamupalan, syystä että aamulla on aina kalvava nälkä ja kunnon aamiaisella pötkii pitkälle ja kun aikaakin on ihan eri tavalla kuin työaamuina.

Möllitty

Vauva on opettanut meille möllimisen jalon taidon. Ai että mitä on mölliminen? Sitä, että ollaan vaan silmät suurina, ihmetellään maailmaa, pötkötellään ja ollaan tasapainoisessa, rauhallisessa tunnetilassa. Vauva voi mölliä voi myös sylissä tai sitterissä tai turvakaukalossa ja aikuiset voi mölliä missä vaan! Eräs ihminen kysyi puhelimessa, että mitä vauvalle kuuluu ja sanoin, että tuolla se vaan möllii. Hän ihmetteli termiä, mutta kun hän tuli käymään, niin sanoi heti, että vauva tosiaan möllii.

Levätty

Olen kolmen kuukauden ikäisen vauvan äiti ja minua jopa hävettää sanoa, miten hyvin ja paljon meillä nukutaan. Välillä minusta tuntuu, että nukun jopa liikaa, koska monesti on ollut sellainen liikaa nukkunut -olo. Tunnen itseni levänneeksi, rauhalliseksi ja rentoutuneeksi ja tällainen tekee sekä mielelle että keholle hyvää. En ole koskaan harrastanut sitä, että nukun aamulla pitkään, mutta nyt olen joinain aamuina noussut vasta kymmenen jälkeen. Kun jossain vaiheessa elämääni kärsin vakavista univaikeuksista, niin silloin päätin, että jos vain on mahdollisuus nukkua, niin silloin nukun enkä kovin heppoisten syiden takia luovu yöunistani. Joskus voi myös nukahtaa vaikka sohvalle ihan vahingossa:

Rakastettu

Täytyi ihan tarkistaa, että kaikki olivat t-kirjaimia ;). Saako rakastamisasioita sanoa Suomessa ääneen ilman, että joku alkaa analysoida asiaa negatiivisesti? Täällä kun on se omituinen ajatusmaailma, että jos onnestaan iloitsee, niin se onkin merkki siitä, että kaikki olekaan hyvin, koska onnea pitää korostaa. Höpönlöpö, sanon minä! Jos on onneen aihetta, niin kyllä sen saa tuoda esille, koska elämässä tulee kuitenkin niitä aikoja, jolloin kaikki ei olekaan yhtä ihanaa. Ja edelleen olen ihan suunnattomassa rakkauskuplassa, josta olen aiemminkin kirjoittanut.

Tehty rästihommia 

Olen joka päivä yrittänyt tehdä ainakin yhden rästihomman pois ja olen ollut aika hyvilläni siitä, että pikkupakastin on sulatettu, pari kaappia järjestetty, makkarin matto pesty, laskut on maksettu ajallaan ja olen ehtinyt tehdä ärsyttäviä pikkujuttuja alta pois. Tekemistä on edelleen, mutta hiljaa hyvä tulee.

Olen ollut itselleni armollinen

Olen hyväksynyt sen, että en kykene ihan kaikkeen, en ehdi niin paljon kuin ennen eikä minun tarvitsekaan. Olen yrittänyt opetella olemaan ahdistumatta vaatimuksista, vaikka välillä olenkin tuntenut itseni todella saamattomaksi ja on hermostuttanut, kun en ole saanut aikaiseksi kaikkea, mitä pitäisi.

Pohdittu syntyjä syviä

Vaikka kuinka yritän, niin en tällä luonteella tule koskaan pääsemään eroon syvällisestä pohdiskelusta. Viime aikoina olen käynyt läpi omaan persoonaani liittyviä juttuja ja tehnyt älyttömän hyviä ja jopa henkisesti parantavia oivalluksia. Ne ovat niin monimutkaisia juttuja, että en rasita teitä niillä.

Hyötyliikuttu

Mikä onkaan ihanampaa, kun kävellä ulkona ja ihastella kesää? Annan elimistöni palautua raskaudesta täysin omaan tahtiin enkä ota stressiä raskauskilojen lähtemisestä, vaikka monien mielestä varmaan pitäisi ja on "muotiakin" vouhkata palautumisesta ja kilojen karistamisesta. Liikuntaintoa minulla on kovastikin ja lisäsin sitä vielä ostamalla uuden lenkkarit.

 Tehty kivoja pikkujuttuja

Kesä on siitä kivaa aikaa, kun ei tarvitse juosta kello kourassa vaan voi aika boheemisti tehdä mitä huvittaa ja milloin huvittaa. Vaikka katsoa tiistaipäivänä elokuvaa ja mässytellä herkkuja. Late Lammas -leffaa suosittelen kaikille lapsille ja lapsenmielisille!

Oltu mummolassa

On hassua, että lapsuudenkodistani tuli yhtäkkiä ja hyvin luonnollisesti mummola. Viihdyn vanhempieni kanssa hyvin ja mukavasti ja vauvan maailmaantulon jälkeen yhdessäolo on tuntunut vielä mukavammalta ja erityisemmältä. Vanhempani ovat melko iäkkäitä ja olen ajatellut, että haluan antaa heidän nauttia isovanhemmuudestaan niin paljon kuin mahdollista ja siksi käymmekin mummolassa aika usein. Juhannuskin vietettiin siellä ja tässä kuva juhannussaatolta:

Nautittu kesästä

Vaikka kesältä ei ole tuntunutkaan kuin muutamana päivänä, niin kesästä voi silti nauttia. Olen käynyt joka päivä ihastelemassa vehreää luontoa, vaikka on ollut kylmää ja pilvistä. Kesän alussa hämmästelin, miten ihan yhtäkkiä kaikki kukat ryöpsähtivät kukkimaan ja ilmassa on nytkin luonnon oma parfyymi, siitä nauttikoot ne, jotka voivat. Retkemme ovat suuntautuneet lähipuistoon, missä voi vaikka vain mölliä viltin päällä tai harrastaa venkoilua erilaisilla liikuntatelineillä. Minä olen lähinnä vain venytellyt ja tutkinut laitteita, mutta syssymmällä ajattelin yhdistää puistojumpan vaunulenkkeihin.

Apua, viltillämme on tunkeilija!

Syöty hyvin

Monet valittavat, että arkiruoan valmistus on tylsää ja puuduttavaa, mutta minä tykkään tehdä ruokaa. Mitään ihmeellisiä gourmetpöperöitä en ole tehnyt vaan ihan perussapuskaa. Tuossa aiemmin kirjoitin, että en tingi yöunistani ja toinen asia, mistä en tingi, on syöminen ja nimenomaan terveellinen ja monipuolinen syöminen. Ja kun pääasiassa syö kurinalaisesti, niin voi herkutellakin välillä. Grillin puutteessa innostuin testaamaan grillijuustoa uunissa ja hyvää tuli, vaikkakin ylisuolaisia ja -rasvaisia nuo juustot on.

Yhtenä päivänä innostuin ostamaan ihan entrecotea ja valmisperunoita ja keitin kyytipojaksi kermakastikkeen. Nyt jos oppisin muistamaan, että en pidä pihveistä, koska ne maistuvat kalmalle ja että en osta valmisperunoita, koska niistä tulee paha olo ja vatsani ei kestä niitä. Tämän annoksen tarkoitus olis simuloida ravintolaruokaa - nuukana kun en raaskinut lähteä ulos syömään vaan päätin taas kerran tehdä sapuskat itse.

Herkuteltu jäätelöllä

Kesällä pitää syödä jätskiä! Vaikka minulla on raskauskiloja vielä jonkin verran, niin naisen logiikalla laskin, että koska en ole ikinä kesällä lihonut, vaikka olen syönyt jäätelöä, niin en liho nytkään. 

Tällaisia kesäisiä tunnelmia siis meillä! Palaan blogeilemaan taas kun kerkiän ja kun huvittaa ja kun aivot toimii, minusta kun tuntuu, että on vaikeaa keskittyä oikein mihinkään aivotyöhön. Nyt nautin elämästä ja toivon, että niin tekevät kaikki muutkin. Kivoja kesäpäiviä kaikille!