Juhannusmekko varustettuna Hermèsin huivilla, Michael Korsin trenssillä ja paksuilla sukkiksilla

Sanasta juhannusmekko tulee mieleen kukallinen, kirkkaan värinen tai valkoinen ohutkankainen kesähepene tai jokin pitsirimssukka, mutta koska kirkkaat värit eivät iske minuun juuri nyt eikä sään vuoksi ole kesähepenissä keikistelemistä, niin juhannusmekkoni oli vähän epäkesäinen. Olen ostanut Creamin mekon pari vuotta sitten ja käyttänyt sitä ihan liian vähän, en tiedä miksi. (Tiedänpäs! Siksi, koska minulla on liikaa vaatteita enkä kerkiä käyttää kaikkia, ellen ryhdy diivaksi ja vaihda asukokonaisuuttaa kuusi kertaa päivässä). Tällaiset vaatekappaleet ovat hyviä siksi, että ne eivät ole oikein koskaan muodissa eivätkä myöskään pois muodista. Jos minun pitäisi valita persoonallisuus tai muodikkuus, niin valitsisin ehdottomasti persoonallisuuden! Valitsen myös (liian) usein sävysävyyn -pukeutumisen... Mutta kun nuo Oriflamen muovihelmikorut sattuvat sopimaan väreiltään niin kivasti mekon kanssa!

Vaikka pidän mustasta väristä ja lämpimistä vaatteista, niin kyllä minä kuitenkin kesällä haluaisin pukeutua vähän eri tavalla kuin syksyllä ja keväällä. Mutta pakko on laittaa mekon kanssa paksut sukkikset, koska jalkojani palelee muutenkin lähes koko ajan ja myös huivi on pakollinen, jotta kaulani ei palellu ja kilpirauhasparkani pysyy suojassa. Myös kunnollinen takki on näillä kesäkeleillä tarpeen ja välikausitakiksi tarkoitettu Michael Korsin trenssi toimittaa kesätakin virkaa. Värikkäitä takkeja en omista, joten mustaan on tyytyminen olipa vuodenaika mikä tahansa. Tässä siis vuoden 2014 juhannuslookini. Tai siis se look, jota käytin ihmisten ilmoilla. Minun kuten niin monen muunkin juhannuksen epävirallisempaan vaatekertaan kun kuului villapaita ja villasukat sekä kumsuappaat.

Mustanpuhuvaa asua piristi kivasti rakkain huviaarteeni: Hermèsin huivi, jonka veljeni on tuonut Ranskasta tuliaiseksi äidilleni. Huivi on vuodelta 1989 ja se on suunniteltu Ranskan vallankumouksen 200-vuotisjuhlien muistoksi. Aikanaan huivi oli mielestäni vain tätimäinen ja vannoin, että en koskaan laittaisi huvia kaulaani. Kunnes minusta tuli sitten iältäni ja olemukseltani tätskä ja kunnes tajusin huivin symboliikan. Liberté! Égalité! Fraternité!  Vapaus! Tasa-arvo! Veljeys! Nepä ne, juuri ne, arvot, jotka ovat kulkeneet koko elämäni ajan mukanani ja joita jaksan toitottaa siihen asti, kunnes giljotiini kaulani katkaisee... Ei kun siis kunnes vedän viimeisen hengenvetoni. Minusta Ranskan vallankumous on pohjattoman kiinnostava aihe ja jos entisiä elämiä on olemassa, niin olen varmasti elänyt vallankumouksen aikoihin.

Huivilla on ikää noin 26 vuotta ja sitä kutsutaankin jo vintageksi, mutta ajan hammas ei ole siihen purrut. Muutamasta kohdasta väri on levinnyt, mutta kaulassa ollessa sitä ei huomaa. Pinterestissä oli kuva tällaisesta huivista, josta joku oli kehystänyt seinälleen taulun. Ehkä kuitenkin mieluummin pitäisin tätä kaulassa kuin seinällä. Huivin aitouden voi muuten tunnistaa siitä, että huivin reunat on käsin ommeltu ja reunat ovat "pyöreät". Koneompelusta jää littanampi jälki. En tiedä, mitä huivi on alunperin maksanut, mutta nettihuutokaupoissa samojen huivien hinta lähtee sadasta eurosta ylöspäin eli arvokas tuo on edelleen. Minulle huivilla on erittäin suuri tunnearvo. Ja onhan se sentään Hermès!

Kuvat on otettu viime torstaina eli juhannuksen aatonaattona ja koska vaatteissa ei ollut kesätunnelmaa, niin hain sitä muuten eli leikkimällä hippiä ja poimimalla kukkasen, jonkin ihan peruspiennarkukan. Sitten kirmailin hippineitona kukka kädessä takaisin kuvattavaksi enkä tiennyt, että juuri tuolla hetkellä minusta otetaan kuvaa, mutta nyt tiedän ainakin sen, että kirmailutapani on yltiönaisellinen. En ole kenekään nähnyt juoksevan tuolla tavalla paitsi Uuno Turhapuron, joka matkii naista ja erään hyvä miespuolisen kaverini, joka matkii Uuno Turhapuroa, joka matkii naista.

Kelpasi sitä kirmaillakin hymy korvissa, sillä viime torstaina sain huokaista helpotuksesta ja aloittaa oikean loman. Kolme viikkoa loman alusta kului liian nopeasti rästissä olevien työjuttujen ja vähän muidenkin juttujen vuoksi ja olin vannonut, että juhannuksen viettoon en lähde ennen kuin hommat on tehty. Torstaina sainkin kaiken valmiiksi ja arvatkaas mitä, nyt olen niiiiin lomalla! Mitenkäs sinulla juhannus sujui?