Tyyliasiantuntijat sanovat, että ihminen ei voi koskaan olla liian ylipukeutunut ja jos on, niin mieluummin sitä on ylipukeutunut kuin alipukeutunut. Tässä eräänä iltana oli tarkoitus mennä tapaamaan ihmisiä, joille haluan antaa hyvän kuvan itsestäni ja siksi laitoin päälleni jotain sellaista, missä viihdyn. Paras keino tuntea olonsa kotoisaksi tilanteessa kuin tilanteessa onkin pukeutua johonkin sellaiseen, minkä tuntee täysin omakseen ja missä ei tarvitsella kiemurrella ja venkoilla. Ajatuksenani oli myös, että voisi vaikka piipahtaa terassilla illan mittaan, mutta koska elämässä mikään ei mene niin kuin suunnitellaan, niin kävi sillä tavalla, että päädyinkin rannalle iltaa istumaan ja jäätelöä syömään paljettitopissa, valkoisissa sortseissa ja metallinhohtoisissa kengissä ja tunsin itseni hieman ylipukeutuneeksi. Pääasia oli kuitenkin, että minulla oli päällä vaatteet, joissa viihdyn ja tästä asusta onkin tullut tämän kesän lempparini.
Kesän alussa ajattelin, että ostan ainakin kukkamekon ja uudistan muutenkin kesävaatevarastoani oikein kunnolla. Yhden kukallisen puseron ostinkin ja totesin, että en ole kukallisten vaatteiden ystävä, mutta vaihtelun vuoksi on joskus virkistävää pitää jotain ihan erilaista vaatetta. Ja niinhän minulle kävi, että kesävaatevarastoni ei uudistunut vaan vanhat ja hyväksihavaitut vaatekappaleet pyörivät edelleen käytössä ja hyvin pärjäsin! Olenkin sitä mieltä, että kesä on niin lyhyt aika, että kesävaatteisiin on melkoisen turhaa investoida. Tänä kesänä olen myös ollut aika tuhdissa kunnossa, joten tästä luonnollisesta syystä johtuen tietyt vaatteet saavat odottaa vaatehuoneessa ensi kesää, jolloin olen ihan varmasti hoikempi.
Minulla on akuutti pula kesäisistä housualaosista ja siksi Savonlinnan Sokokselta pari vuotta sitten löytämäni sortsit ovat olleet tänä kesänä ahkerassa käytössä. Valkoinen väri ei ole paras tällaiselle tahmatassu-sottapytylle, mutta vitivalkoinen on hyvä kesäväri, niin kauan kuin se vitivalkoisena pysyy... Tsekkasin juuri erään nettikaupan tarjonnan ja siellä näkyi olevan Michael Korsin vastaavia sortseja ja olivatpa muuten lähes saman näköiset ja monin verroin kalliimmat, mitä nuo ovat. Tuollaiset sortsit näyttävät tyylikkäiltä kaupan hyllyllä ja henkarissa, mutta kun niitä muutaman minuutin pitää, niin ne ovat ryppyiset ja silloin on ihan sama, onko kyseessä kalliimpi vai halvempi merkki. Asu sopisi myös terassille ja iltarientoihin ja mallailinkin sitä topin sävyisen, etäisesti Chanel-henkisen kultakirjaillun jakun ja vitivalkoisen kirjekuorilaukun kanssa. Mutta koska oli arki-ilta ja tarvitsin perustarvikkeet kuten vesipullon mukaan, niin nappasin olalle tilavan ja käytännöllisen korilaukkuni, joka tekee asusta hieman arkisemman.
 |
| Toppi Vila Sortsit Esprit Kengät äidiltä saatu Laukku Anttila Rannekoru Oriflame Korvikset saatu lahjaksi joskus 90-luvulla |
Taas kerran vaatteita päälle vetäessäni mietin, mitä koruja ja asusteita minulla pitäisi olla, että asu olisi juuri sellainen kuin haluan. Nikkeliallergian ja jonkin ihme yliherkkyyden vuoksi koruvarastoni on aika rajallinen. Koruja minulla on pajon, mutta aina tuntuu, että jokin tietynlainen koru puuttuu. Asuuni olisi sopinut aivan täydellisesti röykkiö kultaisia ja hopeisia kapeita rannerenkaita, mutta Oriflamen hyväntekeväisyysnirunarukoru sai taas olla rannekorun virassa. Koristeellinen toppi ei kaipaa kaverikseen kaulakorua, mutta en osaa olla ilman kaulakorua, joten laitoin kaulaani kultaisen cordell-ketjun, jossa oli kirkas kiviriipus. Pidän enemmän hopeakoruista, mutta kultaisten korujen käyttäminen on kivaa vaihtelua. Paljettitoppiin on vaikeaa yhdistää mitään koruja ja moni varmasti jättäisi korut pois, mutta minusta korut viimeistelevät tyylin.
Ennen vanhaan suositeltiin, että kultaa ja hopeaa ei yhdistettäisi, mutta nykyisin eri metallisävyjen yhdistely on muodikasta (tai se tietysti riippuu siitä, että miten sen tekee). Yleensä käytän pelkkää hopeaa, mutta toppi innosti minua sekoittelemaan sekä kultaa että hopeaa ja jostain merkillisestä varmaan alitajuisfreudilaisesta syystä minun tekee mieli aina loppukesällä käyttää jotain kultaista. "Kullitetut" sandaalit olisivat minulle liikaa ja äidiltä saadut kesäsandaletit ovat makuuni juuri passelit, vaikka niillä ei ole kovinkaan hyvä kävellä, koska kanta on kapea ja liukas. Tänä kesänä muodissa olevat "olki"pohjaiset kiilakorkokengät eli wedgeiksikin kutsutut popot olisivat olleet niin must asuuni, mutta yhdet sellaiset minulla oli vuosia sitten enkä niistä oikein tykännyt.
LOPPUKEVENNYS:
En ole käynyt tänä kesänä uimassa kertaakaan eikä sitä tarvitse ihmetellä/ taivastella. Jo pelkkä varpaiden uittaminen järvessä aiheuttaa järkytysreaktion (nopearefleksiselle kuvaajalle kiitos taas kerran). Jos Punahilkka olisi sattunut olemaan lähistöllä, hän olisi varmasti kysynyt, että miksi sinulla on noin suuuuuuri suu...
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista :)