Lasten halloween-juhlat

Hyvää pyhäinpäivän iltaa! Tänään olisi pitänyt hiljentyä, käydä kirkossa, muistella ajasta ikuisuuteen siirtyneitä ihmisiä (ja eläimiä) ja keskittyä ajattelemaan kuolemaa. Mutta onko pakko, jos ei taho? Jos juuri tänään olen ollut superonnellinen ja iloinen, niin onko silloin ihan pakko ryhtyä vellomaan synkissä kuolema-ajatuksissa? Olen ajatellut kuolemaa eilen, toissapäivänä ja viime viikonloppuna sekä syyslomalla, jolloin vastaantuleva auto oli lähellä törmätä meihin ja oli vain suojelusenkeleiden varjeluksesta kiinni, että olen nyt tässä tätä kirjoittamassa. Tuollainen kokemus antoi ihan uutta ajateltavaa ja olenkin elämän ja kuoleman kysymyksiä viime aikoina sulatellut ja haluan niistä kirjoittaa, mutta en juuri nyt, vaikka ne tähän päivään olisivatkin sopineet. Tänään olen nauttinut pyhäpäivän rauhasta ja hiljaisuudesta, mutta viikko sitten oli toisin. Meillä oli halloween-juhlat ja vilskettä riitti.

Käytännön syistä järjestin pirskeet viime viikonloppuna, mutta monet juhlivat halloweenia tänään. Halloweenin ajankohdaksihan suositellaan päivämäärää 31.10., mutta ainakin nuoremmalla polvella pyhäinpäivä ja halloween sekoittuvat keskenään. Pyhäinpäivä vs. halloween herättää välillä kiivasta keskustelua siitä, että miksi kaupallinen ja meille kuulumaton juhla on saanut niin paljon jalansijaa ja tuhoutuvatko omat perinteemme. Pikainen gallup kotitaloustunneilla antoi tulokseksi sen, että pyhäinpäivää ei juurikaan kodeissa vietetä (äiti on töissä / ihan turha juhla / joku Jeesus-juttu vai?) ja se tuskin on halloweenin syy. Lapset ja nuoret eivät tiedä, miksi pyhäinpäivää vietetään ja mistä halloween on Suomeen tullut, mutta kovin innoissaan monet halloweenista ovat. Enkä yhtään ihmettele, sillä karnevaalimainen halloween on kiva piristys syksyyn ja vetoaa moniin aikuisiinkin. Minun on vaikea ymmärtää vastakkainasettelua pyhäinpäivän ja halloweenin välillä, koska hei, voi tehdä niin, että juhlii molempia! 

Halloween on Suomessa melko uusi juttu ja kun yli kymmenen vuotta sitten pidimme halloween-juhlia, niin emme päässeet "polttariasuissa" baariin = Savonlinnan Seurahuoneelle (portsari siis luuli, että vietämme jonkun polttareita). Ainoat koristeet juhliin löytyivät Tiimarista ja koristeluideat kirjaston kirjoista, tuolloin kun somea ei juurikaan vielä käytetty. Nyt Instagram ja Pinterest sekä Facebook ovat pullollaan DIY-vinkkejä, juhlatarvikkeita löytyy joka kaupasta ja minä, joka olen aina täpinöissäni kaikista kekkereistä, tutkin innoissani ideoita. Mistä päästäänkin siihen, että minulla oli ihan huippukivoja koristeluideoita ja suunnitelmia halloween-juhliimme, mutta sittenpä kävi niin, että tuli yhtäkkiä talvi ja autossani oli kesärenkaat alla enkä päässyt ostoksille ja lisänä oli myös oma sairastumiseni. 

Onneksi olin käynyt karnevaalikauppa Aprillissa jo hyvissä ajoin ja ostanut sieltä itselleni noita-akan hatun ja taaperolle hämähäkkipuvun sekä vähän koristeita. Koska vieraaksi oli tulossa pienokaisia, niin en halunnut laittaa esille mitään karmivaa ja pelottavaa vaan jotain lapsille sopivaa. Ulko-oveen teippasin Zombie Zone -huomionauhaa ja haamutarran ja taaperon kanssa liimattiin tarrat myös naapureiden oviin.

Muutama kiva koriste löytyi Lidlistä ja niitä olisi löytynyt lähikaupastakin, jossa kävin harmikseni pari päivää juhlien jälkeen. Siellä olisi nimittäin ollut kaipaamaani hämähäkinverkkoa, joka on minulta mystisesti kadonnut johonkin. Lidlin koristeista hauskimmat ovat nämä pirteät paperikoristeet. Taapero on nyt joka aamu ensimmäisenä sanonut jotain lepakosta. Jos koriste ei pyöri, niin "lepakko vielä nukkuu" ja kun ilmavirta lähtee pyörittämään koristetta, niin lapsi kommentoi: "Nyt taisi lepakkokin herätä". 

Keittiössä näytti tältä ja vaikka lumi oli maassa, niin en raaskinut ottaa pois ikkunanpielissä roikkuvia syyskoristeita ja taaperon kanssa askarreltuja pikkuikkunan silkkipaperilehtiä. Oranssia kurpitsaa en ehtinyt kovertaa, mutta myöhemmin koversin yhden suuren kurpitsan ja tein sisällöstä kurpitsasosetta ja kurpitsa-sitruunahilloa.

Vanhat, kartonkiset halloween-kurpitsanaamat ilahduttavat joka vuosi ja tällä kertaa tämä pitkänaamainen kaveri pääsi keittiön ilmoitustaululle. Keittiön ikkunasta kurpitsanaamat näkyivät kivasti kadulle.

Appelsiinista ja myös mandariineista saa kivasti ja helposti "minikurpitsoja". Joskus koversinkin appelsiineja ja laitoin sisälle tuikun palamaan, sekin on kiva idea, mutta kiireisen ihmisen pelastus on musta tussi!

Koska lähikaupan lisäksi Lidl oli ainoa kauppa, jossa pääsin käymään, niin olin hyvin tyytyväinen siihen, että Lidlistä löytyi koristeet, karkit ja kivaa ja superhelppoa ruokatarjottavaa. Halloween-nuggetit ja -pasta, perunakuviot ja juuressipsit sekä gluteenittomat suolatikut olivat vaivattomia ja maistuivat kaikille, paitsi minulle. Harmitti myös, että en osannut huomioida juhlijoiden erityisruokavalioita riittävän hyvin, tai no, olisin huomioinut, mutta kauppojen valikoimista ei löytynyt haluamiani tuotteita. Minulle juhlissa tärkeintä on ruoka ja kun pöydässä on puolivalmisteita, jotka eivät edes maistu hyvältä ja joiden syömisestä tulee paha olo, niin aloin miettiä vähän samaa kuin eräs henkilö, joka kysyi, että miksi pitää järjestää juhlia, jos ei pysty panostamaan kunnolla. Että jos ei pysty tekemään täydellisesti ja kunnolla, niin miksi pitää tehdä ollenkaan? En ole perfektionisti, joten en ihan ymmärrä tuota kysymystä, mutta toisaalta harmittaa, että en kyennyt tekemään oikeasti hyvää syötävää. Ja toisaalta kuitenkin olin onnellinen siitä, että sain pykäistyä jonkinnäköiset juhlat, koska niiden peruminen oli hyvin lähellä. Mielestäni on ihan ok, että menee joskus siitä, mistä aita on matalin. Ja voihan hyvinkin olla niin, että nuo einekset maistuivat paremmilta kuin jokin, mitä olisin itse ryhtynyt sörkkäämään!

Nakkimuumiot tekee aina kauppansa.

Pastasalaatissa oli halloween-pastaa, herneitä, omppua, fetaa, tavallista juustoa ja minitomaatteja. Salaatti olisi ehdottomasti kaivannut kermaviilikastikkeen joukkoonsa, mutta arvelin, että se ei maistu lapsille ja laitoin kastikkeen salaatin viereen. Tuollaisenaan salaatti oli kuivaa ja mautonta, etenkin kun en laittanut pastan keitinveteen suolaa.

Salaattipedillä luikerteli kurkkukäärme

Herkkuja ei ollut kovinkaan paljon tarjolla, koska olen huomannut, että makeaa ei mene kovin paljon. Karkeissa, hedelmäsalaatissa ja muffineissa oli ihan riittävästi makeaa niin isoille kuin pienillekin.

Tätä ideaa aion käyttää toistekin, joko kurpitsasta tai melonista. Oksentava meloni sopii hyvin halloween-teemaan, mutta ei ole liian ällö vaan hauska ja värikäs. Ja myös terveellinen. Taapero kävi napsimassa banaanihaamuilta rusinasilmät ja joku oli syönyt silmät meloniltakin. Hyvä että maistui!

Minulla oli kiva muffinien koristeluidea, mutta koska en päässyt ostamaan tarvikkeita, niin laitoin Lidlistä ostettuihin tarroihin hammastikut ja tökkäsin ne muffineihin. Tarran taustapaperi oli siis vielä kiinni ja jokainen muffinisyöjä sai itselleen tarran muistoksi. Muffinit on perus gluteenittomat suklaarouhemuffinit, jotka on kuorrutettu nutellamoussella.

Kuvia olisi voinut ottaa enemmänkin, mutta kuvaaminen unohtuu aina vilinässä. Vähän harmittaa, että minusta ja taaperosta ei tullut otettua halloween-kuvaa, koska olisi ollut kiva ikuistaa noita-akka -äiti ja hämähäkkitaapero! Oma asuni ei ollut mikään ihmeellinen: musta mekko, korkeakauluksinen hämähäkkiviitta, noidanhattu, mustat hansikkaat, joissa oli pitkät, punaiset glitterkynnet ja meikkinä tummaa huulipunaa ja voimakas silmämeikki (eli meikki ei siis kovin paljon eronnut tavallisesta). Jostain syystä tuo noita-akan rooli tuntuu omalta ja olenkin arvellut, että tykkään halloweenista niin paljon siksi, että olen tuossa noidan roolissa omimmillani :D.

Kun juhlat oli ohi, ilta tullut ja lapsi nukkumassa, niin laitoin kynttilän palamaan, istahdin sohvalle ja mietin sitä, että miten paljon rakastan juhlien järjestämistä ja toivoin, että voisin useammin järjestää juhlia tai olla vieraana. Olin onnellinen siitä, että meillä oli ollut mukavat juhlat - tiedättehän sen juhlien jälkeisen fiiliksen, kun on jotenkin raukea ja virkistynyt ja haluaa möllötellä siinä ihanassa olotilassa. Sotkua ei tullut yhtään, ruokia jäi seuraavaksi päiväksi ja keittiön pöydällä liinana toiminut jätesäkki sai olla paikallaan kekkereiden jälkeenkin.

Juhlittiinko teillä halloweenia ja onko teillä pyhäinpäiväperinteitä? 

Kommentit

  1. No olipas typerästi sanottu et "miksi pitää juhlia ollenkaan jos niihin ei kunnolla panosta".. Itsellä kesti vuosia ymmärtää se ettei aina tarvitse kaikkea tehdä itse!! Olin monesti aina niin resseissä kaikista juhlista, kun koin että minun on tehtävä kaikki tarjottavat itse, saatoin leipoa yömyöhään ja aamu varhaisella, että saisin kaiken valmiiksi ennen vieraiden tuloa. Ja kun vieraat tulivat, olin niin uupunut etten välttämättä muistanut illalla enää puoliakaan päivän tapahtumista!! :/ ihan vasta täs reilun puolen vuoden sisällä olen oppinut, että kaupasta löytyy myös ihan kelvollisia tarjottavia!:)
    Upean näköiset Halloween pippalot näyttää teillä olleen ^_^ ihanan paljon teemaan liittyvää ja ihailen kun ihmisillä on juuri tilaisuuksia järjestää tollasia, on sopiva porukka pyytää kylään! Omaks iloksi ei itse ainakaan pahemmin jaksa :D vaikkase kyllä kieltämättä piristäisi.. :)

    VastaaPoista
  2. No olipas typerästi sanottu et "miksi pitää juhlia ollenkaan jos niihin ei kunnolla panosta".. Itsellä kesti vuosia ymmärtää se ettei aina tarvitse kaikkea tehdä itse!! Olin monesti aina niin resseissä kaikista juhlista, kun koin että minun on tehtävä kaikki tarjottavat itse, saatoin leipoa yömyöhään ja aamu varhaisella, että saisin kaiken valmiiksi ennen vieraiden tuloa. Ja kun vieraat tulivat, olin niin uupunut etten välttämättä muistanut illalla enää puoliakaan päivän tapahtumista!! :/ ihan vasta täs reilun puolen vuoden sisällä olen oppinut, että kaupasta löytyy myös ihan kelvollisia tarjottavia!:)
    Upean näköiset Halloween pippalot näyttää teillä olleen ^_^ ihanan paljon teemaan liittyvää ja ihailen kun ihmisillä on juuri tilaisuuksia järjestää tollasia, on sopiva porukka pyytää kylään! Omaks iloksi ei itse ainakaan pahemmin jaksa :D vaikkase kyllä kieltämättä piristäisi.. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista :)